Työkyvyttömyyttä ennaltaehkäisemällä voidaan parantaa sekä yritysten kannattavuutta että nostaa suomalaisten keskimääräistä eläkeikää. Panostaminen työkykyyn kannattaa myös taloudellisesti, koska työkyvyttömyyden vuosikustannukset ovat lähes viisi miljardia euroa suhteutettuna koko Suomen yksityissektoriin. Näin todettiin Työterveystalon vetämän Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimustulosten julkistamistilaisuudessa.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten maksamaa kokonaiskustannustasoa, joka muodostuu henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta.
Maalis-lokakuussa järjestettyyn tutkimushankkeeseen osallistui yhteensä 71 organisaatiota, jotka työllistävät yhteensä yli 150 000 henkilöä. Organisaatioiden toimialat vaihtelevat raskaasta teollisuudesta palvelualoihin ja asiantuntijaorganisaatioihin. Mukana on ensimmäistä kertaa myös yliopistoja sekä valtion työnantajaorganisaatioita. Kokoluokaltaan nämä organisaatiot ovat suuria ja keskisuuria.
Tekemättömän työn kustannukset ovat korkeat
Tutkimustuloksia esitellyt Terveystalon projektijohtaja Thomas Westerholmin mukaan tekemättömän työn kustannukset vaihtelevat yrityksissä viime vuonna runsaasta kolmesta prosentista noin 13,5 prosenttiin.
– Vertailututkimukseen osallistuneiden 71 yrityksen tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen koko yksityisen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus oli 4,5–5 miljardia euroa, kiteyttää johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta.
Vuosittain noin 20 000 suomalaista jää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52 vuoden iässä. Parviaisen mukaan ehkäisemällä työkyvyttömyyttä voidaan nostaa suomalaisten keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää.
Westerholm muistuttaa, että työkykyjohtaminen on viimeisten vuosien aikana noussut yhä vahvemmin yritysten agendalle. Pitkäjänteinen tavoitteellinen ja järjestelmällinen työkykyjohtaminen on tuonut todellisia kustannussäästöjä yrityksille.
Tutkimustulosten julkistamistilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuneen Lassila & Tikanojan työhyvinvointipäällikkö Hanna Kankaisen mukaan työkykyjohtaminen kannattaa, sillä siihen satsatut investoinnit maksavat itsensä takaisin. Hänen mielestä työkykyjohtaminen viestittää myös henkilöstölle välittämisestä.
Työterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen muistutti esityksessään, että työhyvinvointi korreloi myönteisesti tuottavuuden kanssa, kun sen sijaan sairauspoissaolot vaikuttavat kielteisesti tuottavuuteen.
Sairauspoissaolot jopa puolittuivat
Tutkimuksen osallistuneista toimijoista kymmenkunta yritystä muodosti edelläkävijöiden kohderyhmän, joka on saavutettu tuloksia tavoitteellisella työkykyjohtamisella. Näissä kohderyhmän yrityksissä sairauspoissaolot laskivat vuoden 2008 jälkeen kahdella prosenttiyksiköllä 4,9 prosenttiin. Joissakin yrityksissä sairauspoissaolot olivat jopa puolittuneet. Tekemättömän työn kustannukset olivat lähes puolittuneet tarkastelujakson aikana. Sen sijaan samoja toimialoja edustava vertailuryhmä ei ollut onnistunut saavuttamaan vastaavia tuloksia.
– Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden tarkastelujakson aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla, Parviainen huomauttaa.
Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Työterveyslaitos, tietopohjaisen työkykyjohtamisen asiantuntijaorganisaatio Hoffmanco, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Varma ja Veritas. Hoffmanco on nykyään osa Terveystalo-konsernia.
Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto