Usein opiskelija- ja työelämä nähdään erillisinä maailmoina. Kun opiskelu loppuu, työelämä vasta alkaa. Kahtiajaosta tulee huolestuttavaa, jos opintojen sisältö ei millään tavalla valmista siirtymään.
Ohjauksen ja urasuunnittelun ammattilaiset muistuttavat, että työelämään orientoituminen jo opintojen aikana on tärkeää niin työllistymisen kuin oman elämän hallinnan kannalta. Oikeanlainen suunnitelmallisuus yhdistettynä vahvaan motivaatioon voi avata monia ovia.
Omaa ammatillista osaamista pystyy ennakoimaan jonkin verran. Hyvin ennalta suunnitellut tavoitteelliset harjoittelujaksot, opinnäytetyöt ja erilaiset työelämäyhteistyötavat vaikuttavat opiskelijan työllistymiseen, mutta niiden lisäksi tarvitaan opiskelijan omaa aktiivista otetta ja halua työllistyä.
– Työnhaku prosessina on opintojen kannalta tärkeä oppimisprosessi, sanoo tekniikan alan harjoitteluinsinööri ja opintojen ohjaaja Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK).
Henkilöstöresursoinnista ja valmennuksesta vastaava aluejohtaja Marja Heinimäki henkilöstöpalveluyritys Eilakaislalta muistuttaa, että niin työura kuin koko elämäkin on täynnä yllättäviä käänteitä. Kun tämän pitää mielessä, oman uran suunnittelu on mielekästä.
– Urasuunnittelu on aina muutostilanne ja vastuunkantoa omasta tulevaisuudesta. Suunnitelmallisuuden avulla päästään konkreettiseen tekemiseen.
Kosketus oikeisiin töihin
Opiskelijoiden uravalmiuksien ja työelämän vaatimusten pohdinta lisääntyy sitä mukaan, kun kuva omasta ammatista kehittyy. Harjoitteluinsinööri Peltosen mukaan etenkin opintojen alkuvaiheessa opintojen sisältövalintoihin vaikuttavat kaverit näkemyksineen.
– Opiskelijan ammatti-identiteetti muovautuu koko opintojen ajan. Aluksi työelämän vaatimukset tuntuvat etäisiltä ja vierailta. Opintojen edetessä ne tulevat konkreettisemmaksi työelämäyhteistyön kautta.
– Merkittävässä roolissa ovat myös opiskelijan harjoittelu- ja kesätyöpaikat. Yrityksessä vallalla oleva näkemys hyödyllisistä opinnoista vaikuttaa opiskelijan valintoihin.
Peltonen on kuitenkin harmissaan siitä, että moni opiskelija tyytyy menemään siitä, missä aita on matalin.
– Lähellä pidettävä toteutus ja helposti saatavilla olevat opinnot kiinnostavat turhan monia.
Opintojen aikaisen ohjauksen oikea-aikaisuus ja sisältö kasvattavatkin merkitystään, erityisesti nyt, kun työelämä muuttuu nopeaan tahtiin. Heinimäki uskoo, että riittävän aikaisessa vaiheessa saatu oikea tieto helpottaa työelämävalmiuksien kehittymistä.
Niin Heinimäki kuin Peltonen korostavat työelämäyhteistyön merkitystä. Laadukas yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä tukee opiskelijan ammatillista kasvua.
– Erilaiset tuotantopainotteiset opinnot, ohjattu harjoittelu, opinnäytetyöt ja kehityshankkeet auttavat opiskelijaa luomaan verkostoja työelämään ja työllistymään valmistumisvaiheessa alan töihin.
Opiskelijan kannalta keskeisiä oppilaitoksen henkilöitä työelämäyhteistyössä ovat ammattiaineiden opettajat, opettaja¬tutorit, opintojen ohjaajat ja harjoitteluvastaavat.
– Vain riittävä ohjauksen resursointi niin oppilaitoksessa kuin yrityksessä mahdollistaa laadukkaan työelämäyhteistyön.
Kohti ammatillista kasvua
Peltonen peräänkuuluttaa ammattikorkeakoulujen opintojen ohjaukseen uudenlaista ajattelua. Opintojen ohjaus pitää olla synonyymi ammatillisen kasvun tukemiselle ja ohjaamiselle. Yhteisenä tavoitteena on opiskelijan ammatillisten valmiuksien riittävyys siirryttäessä valmistumisvaiheessa työelämään.
– Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä, jos opintojen ohjaus nähdään vain teknisenä opintojen suoritusta ohjaavana prosessina.
Heinimäki allekirjoittaa näkemyksen. Kun työelämä muuttuu, myös ohjaavan henkilöstön työn täytyy sopeutua muutoksiin. Heinimäki on ollut valmentajana Lahden ammattikorkeakoulun TASSU-hankkeen järjestämässä Ammatillinen kasvu ja uraohjaus -koulutuksessa.
Valmennuksessa HAMK:n ohjaavalle henkilöstölle on tarjottu uusia työvälineitä opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämiseen ja urasuunnitteluun.
– Urasuunnittelua ei saa nähdä ainoas¬taan työnhakuun liittyvänä tekijänä tai sellaisen osaamisen kartuttamisena, josta joku on valmis maksamaan. Sen pitää olla osa kokonaisvaltaista elämänsuunnittelua.
Heinimäki näkee luonnollisimpana tilanteen, jossa ihminen omassa tehtävässään voi käyttää omia taipumuksiaan ja taitojaan.
– Se kasvattaa onnistumisen tunnetta ja itsevarmuutta. Hyvä ura kulkee käsi kädessä muun elämän kanssa.
Lue aiheesta lisää näköislehdestä.
Teksti: Ari Hautamäki
