Insinööriliiton edustajakokous on koolla Helsingissä.
Insinööri-lehti

Turvallisuus ja jaksaminen työaikalain päämääräksi

 

Insinööriliiton edustajakokouksen avannut puheenjohtaja Samu Salo nosti valmisteilla olevan työaikalain tärkeimmäksi tavoitteeksi työntekijän hyvinvoinnin. Uudessa laissa jaksamisesta ja terveydestä ei voi tinkiä; työn tekemisessä ja teettämisessä määrällä ei voi korvata laatua.

Salon mielestä työtuntien määrä on oltava sellainen, että työntekijä jaksaa, hyvä työvire säilyy, työn tekeminen on turvallista ja aikaa jää myös muuhun elämään.

– Suunta pitää olla pikemmin työajan lyhenemiseen kuin sen pidentämiseen.
Liiton edustajakokous kokoontuu tänään perjantaina ja huomenna lauantaina Helsingissä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään muun muassa liiton strategia vuosille 2018–2020.

Oikeus työaikaan

Salo pitää äärimmäisen tärkeänä, että kaikilla palkansaajan asemassa olevilla työntekijöillä on oikeus määriteltyyn työaikaan.

Kun työaika ei enää ole riippuvainen ajasta ja paikasta, uuden työaikalain on tunnistettava uudet työnteon tavat, kuten etätyö ja matka-ajalla tehtävä työ.

– Työaikojen joustavoittaminenkin käy, kunhan hyväksytään se, että joustavuus voi lähteä myös työntekijän tarpeesta.

Salon mielestä joustavuuden joustoista pitää olla sopia, eikä sanella yksipuolisesti. Lähtökohtana pitää olla, että työaikoja koskeva paikallinen sopiminen tapahtuu työehtosopimusten puitteissa.

Ei enää lisää ylitöitä

Uuteen työaikalakiin on kaavailtu mahdollisuutta teettää työntekijöillä lain puitteissa nykyistä enemmän ylitöitä. Salon mielestä tavoite on käsittämätön.

– Jo nyt ylitöiden enimmäisrajat ovat mittavia ottaen huomioon sen, että työn kuormittavuus kasvaa kaiken aikaa ja monella työpaikalla henkilöstön määrä on vähennetty kestokyvyn äärirajoille, Salo sanoi.

– Kun vielä tiedämme, että etenkin asiantuntijatyössä tehdään jo nyt joka viikko useita ylimääräisiä tunteja ilman korvausta, ylityörajojen nostaminen ei ole järkevää.

Puheessaan Salo viittasi tasan sata vuotta sitten säädettyyn lakiin kahdeksan tunnin työajasta. Hänen mielestään laki oli aikanaan edistyksellinen ja kansainvälinen ilmiö. Moottorina uudistukselle oli ammattiyhdistysliike, joka oivalsi, että vuorokaudessa tehtäville työtunneille on oltava järkevä raja.

– Monella alalla työn kuormittavuus kasvaa kaiken aikaa. Kaiken lainsäädännön lähtökohtana pitää olla kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Ja olen varma, että työn määrän sovittaminen järkeviin mittoihin koituu myös yrityksen hyödyksi, vaikka se ei äkkiseltään paperilla siltä näyttäisi, Salo arvioi.