Valtion menot ja tulot ovat olleet epätasapainossa finanssikriisistä 2008 lähtien. Nykyinen hallitus pyrkii neljän miljardin euron nettosäästöihin kautensa loppuun mennessä.
Toistaiseksi valtion ottama velka on kasvanut suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun taas useimmissa muissa Euroopan maissa velka on saatu pienenemään.
– En ollut kovin hyvä koulussa ja jouduin ensimmäisellä luokalla jälki-istuntoon, tosin ensimmäinen jäi kohdallani myös viimeiseksi. Suomi on kuitenkin valumassa tarkkailuluokan puolelle, Niemelä vertasi.
Niemelä puhui ajankohtaiskatsauksessaan Insinööriliiton edustajakokouksen edustajille tänään Vantaalla.
Kriisit kasvattivat velkaa
Velka on kasvanut viime vuosina usean kriisin seurauksena edellisen hallituksen kaudella. Iso hyppäys aiheutui koronapandemian alussa, kun valtio otti lisälainaa talouden elvytykseen.
– Jälkikäteen voi miettiä, ovatko toimet olleet mittakaavaltaan osuvia. Esimerkiksi koronapandemian kohdalla jotkin elvytystoimet olivat liian roiseja, Niemelä arvioi.
Valtion velka on tänä vuonna noin 150 miljardia euroa, mikä on yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuoteen 2027 mennessä se nousee melkein 70 prosenttiin ja liki 200 miljardiin euroon.
Ikääntyminen kasvattaa menoja
Julkisen talouden velkaantumisen taustalla on väestön ikääntyminen. Väestön ikääntyminen kasvattaa eläkemenoja ja hoitokustannuksia. Samalla työikäisten määrä vähenee, vaikka työvoiman tarve vain kasvaa.
– Tarvitsemme uusia osaajia, uusia insinöörejä. Tällä väestörakenteella meillä on haasteita täyttää niitä työpaikkoja. Tähän tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, Niemelä totesi.
Julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvitaan uusia kasvualoja. Niemelä mainitsee esimerkkinä akkuteollisuuden, jota yritetään kasvattaa.
Hallitus tavoittelee myös sadantuhannen uuden työpaikan luomista kautensa aikana.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Jari Rauhamäki
