Historiantutkija Ilkka Levä löytää Toimihenkilöarkiston kätköistä jotakin mielenkiintoista – Akavan työvaliokunnan kokouspöytäkirjoja vuodelta 1956! Levän kiinnostusta pöytäkirjoihin voisi pitää hieman omituisena, jos ei tietäisi, mikä hänen motiivinsa on.
Levä ja sosiologi Anu-Hanna Anttila tutkivat nimittäin suomalaisen toimihenkilöliikkeen historiaa. TJS Opintokeskuksen tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, miten ja miksi toimihenkilöiden ammattijärjestötoiminta on syntynyt, millaiseksi se on muodostunut ja miten se on vaikuttanut yhteiskuntaan.
Kyseessä on monivuotinen tieteellinen tutkimus, joka ei keskity yhteen liittoon tai yhden keskusjärjestön liittoihin, vaan tarkastelee toimihenkilökenttää kokonaisuutena.
– Suomalaista toimihenkilöliikettä ei ole aiemmin tutkittu näin kattavasti ja monitieteisesti kuin mitä me nyt teemme. Historiallinen tarkastelu tieteen keinoin auttaa liittoja ymmärtämään menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä hahmottamaan tulevaa, sanoo hankkeen vastuullisena tutkijana työskentelevä Anttila.
Anttila ja Levä aloittivat työnsä muutama kuukausi sitten. Tutkijoiden ensimmäisenä etappina on kirjoittaa tieteellinen artikkeli toimihenkilöliikkeen itseymmärryksestä. Artikkelissa analysoidaan naisvaltaisen hoiva-alan ja miesvaltaisen teknisen alan liittojen historiikkeja. Täydellä teholla tutkimustyö alkaa ensi vuoden puolella, mikäli hankkeelle myönnetään pidempiaikainen rahoitus.
– Tavoitteenamme on laatia yksi teos toimihenkilöliikkeen järjestäytymisen syistä ja historiasta. Alustavan aikataulun mukaan valmista pitäisi olla vuonna 2016, Levä kertoo.
Anttilan mukaan tutkimuksessa yhdistetään historiantutkimuksen, sosiologian ja sukupuolentutkimuksen teorioita ja menetelmiä. Lähdeaineisto koostuu erilaisista arkistoaineistoista, aikaisemmista tutkimuksista, historiikeista ja juhlakirjoista, haastatteluaineistoista sekä paraikaa kerättävästä muistitiedosta.
– Olemme erittäin kiinnostuneita myös toimihenkilötyön kokemuksellisesta puolesta. Millaista arki toimihenkilötyössä on? Miten arki on muuttunut? Toivomme, että saisimme liittojen jäseniltä vapaamuotoisia kertomuksia omista työkokemuksista. Siitä olisi meille paljon hyötyä, Levä kannustaa.
Unelmia ja lapiohommia
Tutkijoilla on edessään historiantutkimuksen ”lapiohommat” arkistoissa ja tieteellisissä tietokannoissa.
– Ensin on käytävä läpi valtava määrä aineistoa, jotta saa jonkinlaisen yleiskuvan kokonaisuudesta. Vasta sitten voi tehdä lopullisia valintoja ja rajauksia. Mutta kokemukseni on, että tarkka lapiointi tuottaa hyvän lopputuloksen, Anttila toteaa.
Lisätietoa: www.tjs-opintokeskus.fi/kulttuuri/historiatutkimus
Teksti: Jaana Parkkola, Akava
