TKI-investoinneilla on myönteinen vaikutus tuottavuuteen ja samalla talouden kasvuun. Etenkin pitkällä aikavälillä Suomen on vaikea menestyä ilman tehokasta TKI-työskentelyä.
– Insinöörit tekevät paljon kehitystyötä, joten TKI-toiminta on merkittävää sekä yksittäiselle insinöörille, mutta myös koko insinöörikunnalle, sanoo ekonomisti Paavo Hurri.
– Työn lopputulokset saattavat usein tarjota parempia työkaluja tai uutta työtä insinööreille, jatkaa erityisasiantuntija Miihkali Härkönen.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mielestä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on edennyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Toiminnan laajenemisen ja vaikuttavuuden kasvun takana on ulkoisen rahoituksen ja henkilöstömäärän lisääntyminen.
Arene julkaisi viime viikolla Vaikuttava ammattikorkeakoulu – TKI-toiminta ammattikorkeakouluissa 2021 -raportin. Se esittelee ammattikorkeakoulujen tekemiä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tarkastelee TKI-toiminnan rahoitusta ja henkilöstömäärän kehitystä.
Oikealla tiellä kohti päämäärää
Arenen raportin mukaan viime vuosi oli vaikuttavin vuosi ammattikorkeakoulujen tähänastisessa TKI-toiminnassa. Kehityksen voi olettaa etenevän oikeaan suuntaan tulevaisuudessakin.
Esimerkiksi pienet erillishankkeet ovat muotoutuneet jatkuvasti laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja ulkoinen rahoitus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien.
– Ylipäätään toimintaa on viety eteenpäin ja kasvatettu määrätietoisesti, Hurri kiteyttää.
Kasvuun tarvitaan isompi loikka
Vaikka ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan edistys on mennyt hyvään suuntaan, kehitettävää riittää edelleen. Työn määrä on yhä vähäistä verrattuna suomalaisiin yliopistoihin ja suhteessa vastaaviin kansainvälisiin korkeakouluihin.
– Kasvun pitää olla vielä nopeampaa, koska tulevaisuutemme on kiinni osaamisesta ja innovaatioista, Härkönen huomauttaa.
Kompastuskiviä aiheuttavat muun muassa kansallisten rahoitusinstrumenttien puute ja rahoituspohjan kapeus. Pienet Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusosuudet pienenivät edelleen.
– Osa selittyy Business Finlandin tarjoaman rahoituksen määrän laskulla. Osa johtuu siitä, että tällä hetkellä ei ole sopivaa TKI-rahoitusinstrumenttia ammattikorkeakouluille, Hurri kertoo.
Ammattikorkeakoulut eivät voi hakea suurta osaa esimerkiksi Business Finlandin rahoituksesta.
Toisaalta rahoitus tulee hyvin suurilta osin EU:n rakennerahastoilta ja ministeriöiltä. Myös muiden rahoituskanavien, erityisesti yritysyhteistyön määrää, on tarve kasvattaa. Yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä täytyy lisätä.
– Voisiko tähän olla jokin oma rahoitusmuoto, esimerkiksi jonkinlainen innovaatioseteli tai yritystuki, joilla voi ostaa TKI-työtä ammattikorkeakouluilta, Hurri aprikoi.
Hänen mielestään järjestelmän on oltava joka tapauksessa mahdollisimman epäbyrokraattinen yritysten osallistamiseksi. Vaikka selkeää tai helppoa ratkaisua ei heti ole, asiasta pitää keskustella niin, että se myös etenee.
Teksti: Kirsi Tamminen
