Tietotekniikka ja energiakysymykset vaikuttavat tulevaisuuteemme eniten koulutuksen ohella. Näistä aiheista keskusteltiin Tekniikan Alojen Foorumin TAF:in seminaarissa EDUCA-messujen yhteydessä Helsingissä.
Ennusteiden mukaan tekoäly lanseerataan vuonna 2030. Silloin nähdään ensimmäinen tietokone, joka edustaa ihmisen aivojen kapasiteettia. Tietotekniikan murros vie kehitystä loikkauksittain eteenpäin.
–Talouskriisejä tulee ja menee, mutta todellisia globaaleja muutostrendejä ovat ilmastonmuutoksen ja maailman ikärakenteen muutoksen ohella globaali verkostoituminen ja riippuvuutemme siitä, tutkimus- ja kehitysjohtaja Jyrki Kasvi TIEKE ry:stä totesi.
Teknologian kiihtyvä kehitys saa aikaan murroksia, jotka nostavat yhteiskunnan kompleksisuutta ja muuttavat sen rakennetta. Seuraavat 50 vuotta ovat Kasvin mukaan tässä mielessä mielenkiintoiset. ICT läpikäy teollisen yhteiskunnan rakenteet ja teknologisen sekä sosiaalisen murroksen tahti kiihtyy.
– Kymmenen vuoden kuluttua mikä tahansa juttu voi olla arkipäivää, vaikka sitä ei olisi edes keksitty vielä, Kasvi ennusti. Jo 2020 käytössämme on kyborgien verkko eli kytkennät ihmisen ja tietotekniikan välillä.
Kasvin mukaan täydennetty todellisuus yleistyy ja verkottuu. Silmälasit, piilolinssit ja tuulilasit korvaavat älypuhelimet. Mobiilin laajakaistan avulla koko maailma on jatkuvasti läsnä silmäkulmassa mukana kulkevan laitteen kautta, 3D-printterit mullistavat tuotannon, ihminen ja kone kytkeytyvät toisiinsa ja anturit sekä hermostoliittimet yleistyvät.
Minkälaisia kansalaistaitoja uusi uljas yhteiskunta meiltä vaatii?
– Se edellyttää tietotekniikan käyttötaitoja, medianluku- ja kirjoitustaitoja, tietoturva- ja tiedonhallintataitoja. ICT-taitoja ei kuitenkaan vielä opeteta Suomessa missään koulussa, Kasvi ihmetteli.
Kyse on oikeudenmukaisuudesta
Energiakysymysten ratkaisemisessa ei ole yhtä vaihtoehtoa. Energiavallankumous asettaa Aalto-yliopiston professorin Peter Lundin mukaan vähintäänkin kolme keskeistä haastetta; miten suhtaudumme fossiilisten polttoaineiden kivihiilen ja öljyn käyttöön sekä kaupungistumisen mukanaan tuomaan valtavaan energiankulutuksen kasvuun. Myös maatalouden metaanipäästöt ovat suuri haaste.
Lundin mukaan energiavallankumous on globaalisti katsottuna myös moraalinen kysymys. Viisitoista prosenttia maapallon väestöstä käyttää 80 % sen resursseista ja puolet maapallon väestöstä tienaa alle kaksi euroa päivässä. Jos elintasoa halutaan korottaa, se edellyttää vielä enemmän energiaa.
Suomi on mukana energiatalkoissa ja sitoutunut vähentämään energian kulutustaan 80 % vuoteen 2050 mennessä. Mutta mitä maksaa, jos Suomi haluaisi päästöt pois huomenna?
–Kyse ei ole siitä, etteikö meillä olisi varaa maksaa, vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta. Ja poliitikot päättävät.
Lundin mielestä ympäristö-, ilmasto- ja energiaongelmia mietittäessä niihin pitää kytkeä innovatiiviset ratkaisut. Sillä energia- ja ilmastotekniikat luovat valtavat markkinat ja valtaosa uusista työpaikoista syntyy niiden johdosta.
– Jos satsaamme kunnolla kotimaiseen energiaan, saamme samalla 40 000 uutta työpaikkaa. Kyse on suomalaisen insinöörin osaamisesta ja siihen panostamisesta, Lund painotti.
Koulutuksen laatu ja määrä ratkaisee
Johtaja Hannu Saarikangas Uudesta Insinööriliitosta painotti insinöörikoulutuksen laadun ja määrän merkitystä. Ammattikorkeakoululain uudistuksessa on varmistettava tekniikan alalle myös riittävät resurssit.
– Hyvä koulutus on edellytys työllistymiselle ja ansiotasolle. Elinkeinoelämän piiristä on löydyttävä riittävästi niin harjoittelupaikkoja kuin opinnäytetyöpaikkojakin, Saarikangas sanoi.
UIL:n mielestä nuorisoasteen tutkintokoulutus on keskitettävä pääkampuksille. Silloin koulutusyksiköillä on mahdollisuus tarjota vaihtoehtoja.
Yhdessä työnantajapuolen kanssa on myös mietittävä, miten ammattitaidosta pidetään huolta jatkuvalla jatko- ja täydennyskoulutuksella.
Johtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuus ry:stä näki ICT- ja digiosaamisessamme paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Jalostusarvoa ja tuottavuutta parannetaan, kun ne saadaan palvelemaan asiakkaita niin, että prosessit ja toimintatavat kehittyvät. Karikorpi mainitsi esimerkkinä yritysten älykkäät Green Tech ja Cleantech –ratkaisut.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää