Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi väisteli kysymystä, säilyvätkö työehtosopimusten jälkivaikutus ja luottamushenkilöiden jälkisuoja työehtosopimusten päättymisen jälkeen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry pitää sitä edellytyksenä, että uusista työehtosopimuksista pystytään neuvottelemaan.
– Talvella tullaan tekemään Suomessa taas noin 300 työehtosopimusta, joista kolme on ylempien toimihenkilöiden sopimuksia teknologiateollisuuden piirissä, Ruohoniemi väisteli.
Ruohoniemi puhui tänään henkilöstöedustajille YTN:n teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan, tietotekniikan palvelualan ja Tietoalan seminaarissa Triplassa Helsingissä. Sali oli täynnä seisomapaikkoja myöten, ja parisataa luottamushenkilöä osallistui tilaisuuteen etänä.
Jälkivaikutus hiertää neuvotteluita
Ruohoniemi yritti vakuuttaa luottamushenkilöitä siitä, että huoli työehtosopimusten jälkivaikutuksesta ja -suojasta on turha. Hän vakuutti, että työehtosopimukset saadaan neuvoteltua ennen nykyisten sopimusten päättymistä.
Jälkivaikutus tarkoittaa sitä, että työehtosopimusten kirjaukset pysyvät voimassa, kunnes uudet sopimukset on saatu neuvoteltua. Jälkisuojassa puolestaan on kysymys luottamushenkilöiden aseman säilymisestä sopimusten välisenä aikana.
YTN:n kanta on, että jälkivaikutus ja -suoja ovat voimassa. Työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry katsoo toisin sillä perustelulla, että tuleva neuvotteluosapuoli valtakunnallisissa sopimuksissa on eri, Teknologiateollisuuden työnantajat ry.
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kysyi yleisön joukosta, miksi työnantajaosapuoli ei ole tunnustanut neuvotteluja varjostavaa työehtosopimusten jälkivaikutusta.
– Neuvottelujen aloittamiselle ei kannata rakentaa kovin suoria kynnyksiä tilanteessa, jossa yhteinen tavoite on kuitenkin työehtosopimusten aikaansaaminen, Ruohoniemi kierteli.
Insinööri-lehti kirjoitti tänään jälkivaikutuskysymyksen merkityksestä.
Luottamushenkilöt epäilivät tarkoitusperiä
Ruohoniemi maalasi työehtosopimuksista kuvaa vanhanaikaisina. Hän vertasi työehtosopimuksia kakkuihin, joista tulee vuosi vuodelta aina isompia ja koreampia – kunnes ne kaatuvat.
– Pitää erottaa, mitkä ovat oikeasti minimiehtoja ja mitkä ovat herkkuja siihen päälle.
Ruohoniemi hyökkäsi ammattiliittojen haluamia yleiskorotuksia vastaan perustelemalla, että ne korottavat myös palkankorotuksen saaneiden palkkoja eivätkä painotu pienimpiä palkkoja saaviin.
Luotot eivät selitystä nielleet vaan huomauttivat vuorollaan, että kuoppakorotusten tekeminen kuuluu työnantajalle työehtosopimuksista riippumatta. Samasta työstä pitää maksaa samaa palkkaa.
Paikallinen sopiminen onnistuu
Yksi Ruohoniemen puheita ihmetellyt luottamushenkilö oli Juha Hynninen Valmet Technologiesilta. Hän kertoi tauolla, että hänen työpaikallaan neuvottelukulttuuri on jo valmiiksi hyvä.
– Nyt olemme neuvottelemassa liukuvan työajan sopimusta uudelleen. Se tulee mahdollisesti jo ensi kuussa voimaan.
Työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry sälytti keväällä valtakunnallisten sopimusten teon Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Teknologiateollisuus ry:lle jää tehtäväksi paikallisten sopimusten tekeminen.
– En ymmärrä tätä puhetta paikallisesta sopimisesta, kun me teemme sitä jatkuvasti nykyisenkin työehtosopimuksen aikana.
– Yleisesti sanotaan, että tämä on teatteria. Sitähän se oli, Hynninen kommentoi Ruohoniemen esitystä.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
