Suomessa on osaavia ja innovatiivisia insinöörejä

UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokarin mukaan Suomessa on vaivuttu apatiaan ja sellaiseen harhaan, että kaikki viisaus oleilee maan rajojen ulkopuolella. Tämänkaltaisesta ajattelusta hänen mielestään on päästävä eroon.

– Täällä on osaavaa insinööriporukkaa, Porokari totesi tänä ulkoistamisten ja yt-neuvottelujen ajanjaksona.

Näkemykseen yhtyi Rakennusteollisuus ry:n puheenjohtaja Timo Kohtamäki 100 vuotta insinöörikoulutusta -pääjuhlassa. Hän kysyi, mihin on kadonnut suomalainen taistelutahto: meillä on kuitenkin monia parhaaksi rankattuja yrityksiä.

Panelistit jakoivat käsityksen, että suomalaisessa insinöörityössä ei ole mitään hävettävää.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla juhlittiin satavuotiasta insinöörikoulutusta. Ensimmäinen teknillinen opisto perustettiin Tampereella syksyllä 1912. Viikko huipentui Tampere-talossa vietettyyn pääjuhlaan, johon osallistui yli tuhat insinöörikouluttajaa, alan opiskelijaa ja sidosryhmien edustajaa. Juhlapaneelissa kahdeksan järjestön, koulutuksen ja elinkeinoelämän edustajaa keskusteli insinöörien ja insinöörikoulutuksen merkityksestä Suomessa.

Opintoja ja työelämää rinnakkain

Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikosken mukaan insinöörikoulutuksen perusteita ovat vahva matemaattis-luonnontieteellinen perusosaaminen sekä kiinteä työelämäyhteys. Nämä ovat lisäksi yhdistetty suomalaisessa koulutuksessa.
– Muualla EU-alueella on vasta herätty työelämäyhteistyöhön.

Myös Porokari painotti laadukkaan työharjoittelun tärkeyttä. Tasokkaassa koulutuksessa insinöörit oppivat muun muassa hyviksi ongelmien ratkaisijoiksi ja projektiosaajiksi.
– Insinöörikoulutus on laaja-alaista ja se avaa ovia mitä erilaisimpiin tehtäviin, Porokari muistutti.

Insinööriopiskelijaliitto IOL:n puheenjohtaja Janne Juujärvi nosti esiin sen, että opiskelu ei pääty insinööri (AMK) -tutkintoon. Lisäksi on muistettava elinikäinen oppiminen.

Hyvä perusta tulevaisuuteen

Panelistien mielestä suomalaiset vastavalmistuneet insinöörit ovat valmiimpia ja kypsempiä työelämään kuin monessa muussa yhteistyömaassa. Tulevaisuudessa he tarvitsevat entistä enemmän kokonaisuuksien hallintaa ja taitoa oppia uutta vanhan päälle.

Menestyvillä insinööreillä täytyy olla sosiaalisia, vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, korostettiin monessa puheenvuorossa. Myös taito tulla toimeen kansainvälisessä ympäristössä auttaa varautumisessa tulevaisuuden työelämään.