Kansalaiset odottavat lupaa lähteä kuluttamaan.
Insinööri-lehti talous

Suomen talous odottaa lähtölaukausta

Kuluttajat ja palvelujen tuottajat vilkastuvat, kun koronarajoituksia aletaan purkaa.

Akavan ekonomisti Pasi Sorjonen vertaa Suomen talouden tilaa juoksijoihin, jotka odottavat lähtölaukausta.

– Aika moni suomalainen odottaa lupaa lähteä kuluttamaan, ja moni lomautettu odottaa töihin pääsyä. Sitten, kun joku antaa luvan, kaikki lähtevät.

Vertaus povaa vuoden loppupuoliskolle kiihtyvää talouskasvua, kun koronarokotukset etenevät ja rajoituksia puretaan. Kuluttajat pääsevät käyttämään samalla säästyneitä tulojaan.

Maailmantalous vetää Suomea

Akava Works ennustaa kuluvalle vuodelle 2,6 prosentin ja ensi vuodelle 3,0 prosentin kokonaistuotannon kasvua.

– Maailmantalous kasvaa, ja se antaa vetoapua Suomelle, Sorjonen sanoo.

Tavaravienti vetää hyvin, mutta palveluvienti kehittyy hitaammin. Palveluvientiin luetaan muun muassa tietopalvelut, kuljetukset ja matkailu.

Sorjonen uskoo, että esimerkiksi matkailun lisääntyminen Suomeen tapahtuu hitaasti eikä palaa entiselle tasolleen, koska työmatkat vähenevät pysyvästi.

Hyvistä odotuksista huolimatta taloudessa näkyy varjoja. Työttömyys vähenee hitaasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa suurin piirtein samaa vauhtia kuin työttömien määrä vähenee.

Ongelmat vaativat ratkaisua

Akava Worksin tiedotustilaisuudessa vieraillut Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan ekonomisti Sanna Kurronen piti suurena huolena sitä, kuinka talouskasvu saadaan kanavoitua työpaikkojen syntymiseen. Etenkin palveluala odottaa avautumista.

– Talouden avautumiseen ei ole varauduttu Suomessa riittävän hyvin. Esimerkiksi Tanskassa on jo käytössä koronapassi ja enemmän testejä, ja palveluala on lähtenyt nousuun.

Kurronen muistutti myös muhivista rakenteellisista ongelmista. Suomessa on paljon sekä työttömiä että avoimia työpaikkoja koulutusta vaativilla aloilla. Ihmisiä tulisi Kurrosen mukaan kouluttaa entistä enemmän uusiin tehtäviin.

Toinen pitkän aikavälin ongelma on syntyvyyden väheneminen. Hyvinvointivaltion rahoittaminen vaatii Kurrosen mukaan tuottavuuden kasvua, minkä vuoksi koulutuksen lisääminen on välttämätöntä. Tuottavuutta Kurronen kasvattaisi koulutuksen lisäksi panostuksilla tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Stefan Holm /Mostphotos