Satakunnan vaalipiiristä keskustan listalta eduskuntaan pyrkivä Hakala on Harjavallassa Nornickel Oy:ssä työskentelevä energia- ja ympäristötekniikan insinööri. Työssään hän ratkoo elektrolyysissa syntyviä ongelmia ja parantaa tuotteen laatua, politiikan harrastuksessaan taas paneutuu yhteiskunnan kehittämiseen.
– Kyllä se on yläasteella oppilaskunnan hallituksessa virinnyt halu vaikuttaa yhteisiin asioihin se, mikä on minut politiikkaan houkutellut, sanoo Nakkilan kuntavaltuustossa toista kauttaan istuva insinööri.
Politiikan lisäksi Hakalalta liikenee aikaa kesällä golfille ja talvella jääkiekolle. Nakkilalainen on tuttu näky Porissa Isonmäen jäähallissa.
– Sydämessä sykkii patasydän, olen kova Ässien mies. Kyllä hallissa tulee sen verran paljon käytyä, että sitä voi harrastukseksi kutsua.
Maakunnan edusmies
Hakalan mielestä kansanedustajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on oman vaalipiirin elinvoiman ja mahdollisuuksien edistäminen.
– Satakunnassa on paljon mahdollisuuksia, kunhan vain puitteet olisivat kunnossa. Esimerkiksi liikennehankkeissa maakunta on jäänyt taka-alalle jopa siinä määrin, että se jarruttaa maakunnan elinkeinotoiminnan kehittämistä.
Energiapolitiikka on jo koulutuksen takia Hakalan osaamisalueita. Pyrkimys pitää olla energiaomavaraisuuteen, jossa maan tarvitsema energia tuotetaan hajautetusti ja päästöttömästi.
– Meillä on jo nyt tehty energiatuotantoon paljon työpaikkoja tuovia investointeja. On akkuklusteria, paljon puhutaan vihreästä vedystä ja niin edelleen. Satakunta on mahdollisuuksien maakunta, Hakala tähdentää.
Vaikeita päätöksiä edessä
Hakalan mielestä valtion talouden tasapainottaminen on edessä olevan vaalikauden suurimmista haasteista. Hyvä kysymys kuuluu, miten se tehdään.
– Edessä on vaikeita ja kipeitä päätöksiä, oli hallituskoalitio mikä tahansa. Itse en ole hanakka aloittamaan urakkaa listaamalla leikkauskohteita, mutta varmasti menojakin joudutaan karsimaan. Koulutus on niitä asioita, joiden rahoituksesta huolehtisin viimeiseen saakka, hän sanoo.
Hakalan mielestä on hyvä, että koulutuspoliittisessa keskustelussa on palattu perusasioiden äärelle. Hänen mielestään peruskoulun on tarjottava nuorille eväät jatko-opinnoille tai työ elämään siirtymiselle.
– Se edellyttää, että peruskoulun päättäneillä nuorilla on vähintäänkin perusasiat hallussa. Jos näin ei ole, meidän on turha haaveilla koulutustason merkittävästä nostamisesta, hän sanoo.
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki
