Väylävirasto aloitti viime viikolla Kemin Laurilasta Tornioon johtavan junaradan sähköistämisen. Samalla poistetaan vartioimattomia tasoristeyksiä ja rakennetaan uusia alikulkusiltoja. Käynnissä on myös Tornionjoen ratasillan avartamisen ja Tornion ratapihan muutostöiden suunnittelu sekä Haaparannan ratapihan muutostöiden suunnittelu Ruotsin puolella.
Ensi vuoden loppuun mennessä Suomesta voi ajaa sähköjunalla Torniosta rajan yli Ruotsiin. Toistaiseksi matkustajaliikenteen aloittamisesta maiden välillä ei ole päätöksiä. VR selvittää parhaillaan, kannattaako Haaparantaan aloittaa liikennöintiä.
– VR on selvittänyt liikenteen mahdollisuuksia ja tehnyt suunnittelutyötä tällä hetkellä Ruotsin puolella Haaparantaan ostoliikennejunia ajavan Norrtågin kanssa. Työ on edelleen käynnissä, joten siitä ei ole vielä uutta kerrottavaa, sanoo VR:n kaukoliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.
Edellinen VR:n vuonna 2021 julkaisema selvitys piti kansainvälistä junaliikennettä kannattamattomana.
Myös Väyläviraston vuotta aiemmin tekemä selvitys piti koko sähköistämishanketta yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomana. Haaparantaan olisi halvinta ajaa dieselkäyttöisillä kiskobusseilla.
VR puoltaa rajan ylittävää liikennettä
VR saattaa muuttaa kantaansa. Hannukainen pitää lipputuloihin tai rahtiin perustuvaa kustannus-hyötylaskelmaa kapeana. Epäsuorat hyödyt eivät näy laskelmissa. Hän pitää perusteltuna, että yhteiskunta tilaisi ostoliikenteenä junaliikennettä Helsingistä Oulun kautta Haaparantaan.
– Tehokkaimmin se onnistuisi niin, että nykyisten Suomen kaukojunien reittiä jatkettaisiin Haaparantaan suunnittelemalla aikataulurakenne ja kalustokierto uusiksi – näin voisi tarjota esim. suoria Helsinki–Oulu–Haaparanta-junavuoroja, Hannukainen sanoo.
Radalla kulkee nykyään harvakseltaan dieselvetureilla ajettavia tavarajunia. Koska Ruotsissa rautateillä on Suomesta poiketen yleiseurooppalainen raideleveys, Haaparannan asemalla on tehtävä rahdille siirtokuormaus junasta toiseen tai vaihdettava junien telit. Jos maiden välillä kulkee joskus matkustajia, ihmisten on vaihdettava junaa asemalla.
Käytännössä ratayhteys Ruotsiin on tavaraliikenteelle työläs vaihtoehto rekkaliikenteeseen verrattuna. Sähköistyshanketta on perusteltu huoltovarmuudella, ei kustannussäästöillä.
Tukholmaan madellaan maata pitkin
Ruotsiin pääsee Suomesta rautateitse teoriassa jo nyt, jos on valmis kävelemään viitisen kilometriä Tornionjoen yli tai käyttämään siihen paikallisliikenteen bussia. Tulevaisuudessa junan vaihto voi onnistua Haaparannan asemalla, mutta helpolla matkustaja ei silti pääse esimerkiksi Tukholmaan.
Helsingistä pääsee Tornioon yöjunalla vajaassa 12 tunnissa. Haaparannasta liikennöi päiväjunia Bodeniin, joka on yö- ja päiväjunien vaihtoasema. Matkaketju Haaparannasta Tukholmaan asti vie yhdellä vaihdolla liki 16 tuntia. Helsinkiläisen on siis kolisteltava Tukholmaan pitkälti toista vuorokautta ja vaihdettava junaa kahdesti välissä.
Haaparannasta on Bodenin kautta yhteys satamakaupunki Luulajaan sekä vaihtoyhteydet kaivoskaupunki Kiirunaan ja Jäämeren rannalla Norjassa sijaitsevaan Narvikiin. Satamat ovat tärkeitä etenkin teollisuusyritysten tavarajunakuljetuksille.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Methem
