Yumi-robotti työskentelee ihmisen kanssa rinta rinnan.
Urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen kannustaa oman työnhaun joukkoistamiseen.
Messut ovat hyviä verkostoitumiseen ja tiedonhakuun.
Insinööriliiton osastolla ahkeroi myös 3D-tulostin.
Insinööri-lehti

Robottityökaveri astui estradille

Robotin kaksi pitkää käsivarta huitoo sinne tänne, tai oikeastaan kädet liikkuvat hillitysti juuri niin kuin pitääkin. Yumi-robotti esiteltiin Teknologia15-messuilla. Myös Insinööriliitto on mukana messuilla.

Yumi-robotti on suunniteltu työskentelemään yhteistyössä ihmisen kanssa esimerkiksi tuotantolinjalla. Aiemman polven teollisuusrobotit on suljettava häkkiin, jotta ne eivät aiheuta turvallisuusriskejä.

Sen sijaan Yumin ympärille ei tarvita turva-aitoja; sen käsivarret on pehmustettu ja se aistii kosketuksen. Siihen on kopioitu ihmiseltä aisteja – näkö ja kuulo. Mallinnuksessa on matkittu myös ihmiskäsivarsia ja niiden niveliä.

– Kevytrakenteiset käsivarret pysähtyvät välittömästi, kun ne ovat kosketuksessa ihmisen kanssa, kertoo tuotepäällikkö Teemu Rantala ABB:n Robotics -yksiköstä.

Asennus- ja kokoonpanotehtävissä YuMi pystyy työstämään erilaisia osia esimerkiksi rannekellon pienistä osista tablettien ja pöytäkoneiden osiin. Robotille voidaan opettaa uusia tehtäviä kädestä pitäen. Ensiesittelyssä Rantala lupasikin opettaa sille virkkausta.

Robotit eivät vie ihmisten töitä

ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinolan mukaan Suomen teollisuudessa robottien käyttö on vielä vähäistä verrattuna esimerkiksi Saksaan, Japaniin tai Etelä-Koreaan. Näissä maissa sen sijaan työttömyys on alhainen.  

Ensimmäinen robottityökaveri aloittaa hommansa loppuvuonna konsernin Porvoon tuotantolaitoksessa.

ABB aikoo myydä robottiaan myös muille valmistajille, etenkin kuluttajaelektroniikkateollisuuteen. Arvion mukaan uuden polven robotteja nähdään myös muilla teollisuuden aloilla.

Rekrytorilta asiantuntijoiden vinkit

Messuilla Insinööriliiton asiantuntijoiden tietoiskut tarjoavat vinkkejä osaamisen tunnistamiseen, piilotyöpaikkojen löytämiseen ja käytännön työnhakuun.

Urahallinta-asiantuntija Seija Utriaisen mukaan messut ovat hyvä paikka verkostoitumiseen. Messuilla voi kerätä taustatietoja kiinnostavista yrityksistä ja hankkia kontakteja tai yhteystietoja.

Utriainen kannustaa oman työhakunsa joukkoistamiseen. Erilaisia verkostoja on hyvä ottaa käyttöön ja rakentaa aktiivisesti uusia.
– Ennen kaikkea kannattaa avoimesti kertoa, mitä on etsimässä, mitä osaa ja mistä on kiinnostunut, Utriainen sanoo.

Myös LinkedIn-asiantuntija Tom Laine korostaa sosiaalisen median verkostojen ja avoimuuden merkitystä työnhaussa. Suomessa noin 15 prosenttia koko väestöstä on LinkedInin käyttäjiä. Hänen mukaansa teknologia-alalla LinkedIn on entistä tärkeämpi kanava.

– Suomalaiset insinöörit ovat ottaneet LinkedInin hanakasti käyttöön, Laine kertoo.

Insinööriliiton ura-asiantuntijat ja asiamiehet ovat messujen ajan tavattavissa osastolla 7C49. Samassa paikassa pääsee ihastelemaan myös 3D-tulostimen työskentelyä.

Teksti: Kirsi Tamminen, Minna Virolainen, Insinööriliitto
Kuvat: ABB, Minna Virolainen