Robottibussi pelotti matkustajia

Vantaalla kokeillut älybussit herättivät tutkimuksen mukaan pelkoa matkustajissa. Tutkijalla on niihin kuitenkin ratkaisuja.

Automaattinen ajoneuvo vei vieraita Kivistön juna-asemalta asuntomessuille Vantaalla kesällä 2015. Matkustajien kokemuksista on valmistunut Metropolian tekemä tutkimus, joka odottaa julkaisua.

Matkustajat pitivät älybussin liikenneturvallisuutta ihmiskuljettajan ohjaamaa bussia parempana. Sen sijaan poikkeustilanteiden, kuten kolarin, hallinnassa matkustajat luottivat enemmän ihmiskuljettajaan.

Eniten huolta aiheutti turvattomuudentunne ajoneuvon sisäpuolella, koska matkustamossa ei ollut kuljettajaa suojelemassa mahdolliselta muiden matkustajien aiheuttamalta väkivallalta. Vastanneista 64 prosenttia piti turvallisuutta huonompana ja kahdeksan prosenttia parempana kuin perinteisessä bussissa.

Naiset pitivät robottiajoneuvon sisäistä turvallisuutta selvästi huonompana kuin miehet. Ikä tai koulutustausta ei vaikuttanut kokemukseen.

– Tämä ongelma pitäisi ratkaista, tai muuten robottiautot eivät lähde liitoon, sanoo tutkimuksen johtaja Arto O. Salonen.

Palvelu tuo turvaa

Ongelmia voidaan ehkäistä liittämällä palveluita osaksi joukkoliikennettä. Bussiin voidaan tuoda jokin julkinen tai kaupallinen palvelu, jonka edustaja isännöi samalla ajoneuvoa.

– Paikallinen leipomo voi pitää bussissa kioskinurkkausta. Se tuo bussiin tuoreen leivän tuoksun, ja myyjä voi reagoida, jos jotain yllättävää tapahtuu.

Turvallisuudentunnetta voi parantaa jo sekin, kun ilmoitetaan selvästi, että ajoneuvoa valvotaan etäyhteyden kautta kameralla.

Selittämättömiä pysähdyksiä

Älybussi taittoi Vantaalla lähes 4 000 kilometrin matkan. Kyydissä oli reilut 19 000 ihmistä. Tutkimukseen haastateltiin 197:ää heistä.

Testin aikana ajoneuvo pysähtyi kesken reitin 52 kertaa, joista 16 kerralla ohjelmisto ei enää tunnistanut auton sijaintia. Loput syistä jäivät epäselviksi.

Ajoneuvo oli ranskalaisen Easymilen EZ-10. Sen kyytiin mahtuu kymmenen henkeä, joista kuudelle on istumapaikka. Vantaan testissä mukana oli aina kuljettaja varmuuden varalta.

– Turvattomuuden tunne saattoi johtua siitä, että ajoneuvo oli niin pieni. Esimerkiksi metrossa on tilaa väistää, jos jotain poikkeavaa tapahtuu.

Ihmiset kiusaavat

Maailmalla on huomattu, että jalankulkijat ja pyöräilijät saattavat kiusata robottiautoja. Koska algoritmit eivät ota riskejä, ihmiset kävelevät surutta eteen ja pysäyttävät ajoneuvon kulun.

– On vain hyvä, että jalankulkijoiden valta lisääntyy. Vetovoimaisimmat kaupungit eivät ole autokaupunkeja tilaa vievine pysäköintipaikkoineen vaan sellaisia, joissa meluttomat viheralueet houkuttelevat liikkumaan kävellen tai pyöräillen. Itseajavat pikkubussit sopivat täydentämään tätä kuvaa.

Ammattikuljettajat ovat pelänneet työpaikkojen menetystä, kun robottibussit yleistyvät. Älybussit tuskin kuitenkaan uhkaavat työpaikkoja, sillä ne voivat Salosen mukaan vaikkapa täydentää liikkumisrajoitteisten liikkumismahdollisuuksia kävelykeskustoissa. Uusi liikkumispalvelu ei korvaisi olemassa olevaa työtä.

Automaattibussista on kaavailtu maas-konseptin eli liikkuminen palveluna -mallin läpilyöjää. Insinööri-lehti kertoi maas-konseptista helmikuussa ja Vantaalla käytetyn älybussin koekäytöstä Espoossa viime vuoden lokakuussa. Keväällä vastaavat robottibussit kulkevat Sohjoa-hankkeen alla Tampereella.