Vuosi sitten alkanut kuluttajahintojen nousu alkoi talvella kiihtyä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Kesän ja syksyn aikana hintojen nousu on kiihtynyt entisestään. Palkat eivät ole pysyneet hintojen nousun perässä. Voimakas hintojen nousu on johtanut merkittävään ostovoiman heikkenemiseen.
Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot putosivat huhti-kesäkuussa lähes viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Näin voimakasta pudotusta ei ole nähty Suomessa vuosikymmeniin. Reaaliansioilla tarkoitetaan ansiotason kehitystä, jossa on huomioitu hintojen muutos.
Ostovoiman heikkeneminen näkyy kaupan kassalla
Ostovoima tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka paljon kuluttaja voi ostaa kaupasta maitoa, makkaraa tai muita tuotteita tietyllä rahamäärällä. Ennusteiden ja tilastojen perusteella ostovoiman kehitys kuluvan vuoden aikana näyttää heikolta: kympillä saa vähemmän maitoa kuin aikaisemmin.
Suomen Pankki ennustaa ansiotason kasvavan noin 2,8 prosenttia kuluvan vuoden aikana. Syyskuussa päivitetyn väliennusteen mukaan keskimääräisen inflaation odotetaan olevan jopa noin seitsemän prosenttia. Hintojen nousulle ei siis näy välitöntä loppua, vaikka ennusteessa odotetaan hintojen nousun hidastuvan ensi vuoden aikana.
Kuluttajahintojen muutoksen lisäksi reaaliansioiden kehitykseen vaikuttavat verot ja muut verojen kaltaiset maksut. Veronmaksajien keskusliiton mukaan näiden maksujen muutoksen vaikutus ostovoimaan tulee olemaan noin 0,3 prosenttia kuluvan vuoden aikana.
Prosentuaalisina muutoksina erot saattavat vaikuttaa pieniltä, mutta euroissa laskettuna erot ovat yllättävän suuria. Jos Suomen Pankin ennuste osuu kohdalleen, reaaliansiot laskisivat keskimäärin noin neljä prosenttia. Keskituloiselle insinöörille tämä tarkoittaisi ostovoiman heikentymistä noin 1 400 eurolla vuodessa. Laskelmassa on huomioitu myös verotuksen muutokset.
Synkkiä pilviä talouden taivaalla
Talouden näkymä on epävarma ja kuluttajan kannalta vähemmän rohkaiseva. Epävarmuustekijöitä on useita, hintojen nousun odotetaan jatkuvan ja taantuma kolkuttaa ovella. Luottamus taloutta kohtaan on karissut pahasti.
Ostovoiman heikentyminen ei näy pelkästään yksittäisen kuluttajan lompakossa. Suomen kansantaloudessa yksityisellä kulutuksella on merkittävä rooli. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen vaikuttaa myös laajemmin, sillä se näkyy kokonaiskysynnässä ja siten talouskasvussa.
Ostovoima ei ole ainut asia, jonka kehitys on ollut ennätyksellisen heikkoa kuluvana vuonna. Kuluttajien luottamus talouteen on laskenut todella alhaiseksi. Poikkeavaa aiempaan on erityisesti se, että kuluttajien luottamus omaa taloutta kohtaan on heikentynyt.
Epävarmuuden kasvaessa kuluttajilla on taipumus alkaa varautua tulevaan säästämällä. Tällöin kulutus vähenee, mikä heikentää talouskehitystä entisestään.
Kun heikkoon ostovoiman kehitykseen yhdistetään kuluttajien mieliin hiipinyt alakulo oman taloutensa suhteen, tulevaisuus ei näytä hyvältä.
Ostovoimasta huolehtiminen on tärkeää
Kuluttajien ostovoimasta huolehtiminen on noussut tärkeäksi aiheeksi, kun useilla aloilla neuvotellaan palkankorotuksista. Palkankorotukset ovat ensisijainen keino palkansaajien ostovoimasta huolehtimiseen poikkeuksellisena aikana.
Tilastojen perusteella näyttää siltä, että etenkin teollisuusyritysten tilanne on tällä hetkellä hyvä. Ne ovat kyenneet siirtämään kohonneet kustannukset kohtalaisen hyvin hintoihin. Teollisuudessa myös yritysten toiminnan kannattavuus ja vakavaraisuus ovat pysyneet hyvällä tasolla haastavista vuosista huolimatta.
Palkankorotusten ohella toinen ostovoimaan suoranaisesti vaikuttava tekijä ovat verot ja muut verojen kaltaiset maksut. Vaikka ansiotasomme kasvaa hintoja nopeammin, ostovoima voi silti heikentyä, jos verotus kiristyy.
Veronmaksajien keskusliiton mukaan verotuksen ja muiden maksujen muutosten vaikutus ostovoimaan on tänä vuonna hieman ostovoimaa parantava.
Teksti: Paavo Hurri, Insinööriliiton ekonomisti
Kuva: Jari Rauhamäki
