Arkta Reponen toteutti kolme vuotta sitten kaksi ulkoisesti samanlaista kerrostaloparia Taidemaalarinkadulle Helsingin Kuninkaantammeen. Yhteensä neljää nelikerroksista taloa seurattiin kaksi vuotta, mistä seurasi tietoa talojen hiilijalanjäljestä, energiatehokkuudesta ja asumisviihtyvyydestä.
Hiilijalanjäljeltään puu on betonia ekologisempi. Puinen verrokkitalo aiheuttaa sadassa vuodessa kuusi prosenttia pienemmät elinkaaripäästöt. Ero on pieni, sillä suurin osa päästöistä aiheutuu energian käytöstä.
Vertailuhankkeen laskelmissa ei otettu huomioon rakennuksien hiilikädenjälkeä, eli paljonko käytetyt materiaalit sitovat hiiltä.
Asukkaiden tyytyväisyys oli sama kummassakin talossa. Niiden talotekniikka on identtinen. Kummassakin talossa valitettiin ensimmäisenä kesänä kuumuudesta.
– Ilmanvaihtojärjestelmä oli otettu väärin käyttöön, ja käyttöönotto tehtiin uudelleen tietokoneella. Asetuksista puuttui pari raksia ruudusta, sanoo Arkta Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela.
Elementtien suunnittelu nopeutuu
Puukerrostalon suunnittelu oli tutkimuksen perusteella 60 prosenttia hitaampaa kuin betonielementtien suunnittelu. Luku perustuu suunnitteluun kolme vuotta sitten.
– Elementtien suunnittelussa tietotekniikka on ottanut isoja askelia. Tämä on tapahtunut ihan viimeisen parin vuoden aikana, ja se laskee suunnittelun hintaa oleellisesti, Airaksela sanoo.
Puusta rakentaminen on 33 prosenttia nopeampaa kuin betonista, koska betonin kuivumista ei tarvitse odottaa. Puutalon pystyttäminen vaatii kuitenkin enemmän työntekijöitä, ja kokonaistuntimäärä oli kummassakin kohteessa täsmälleen sama.
Puukerrostalojen energiatehokkuus on ollut vuosituhannen vaihteesta jo nykyisellä tasolla, eikä siinä odoteta parannuksia. Energiatehokkuus yllätti Kuninkaantammen taloissa kuitenkin siinä, että todellinen energiankulutus oli laskennallista kulutusta alempi.
– Kuninkaantammen puukerrostalon todellinen energiatehokkuusluku on 70, vaikka se on laskennallisesti 99. Eli se on 30 prosenttia pienempi kuin laskettiin, Airaksela hämmästelee.
Puu tulee vapaille markkinoille
Tähän asti Arkta Reposen rakentamat puukerrostalot ovat olleet ara-rahoitteisia. Nyt puurakentamisen hinta on saatu niin alas, että se hiipii vapaarahoitteiselle kentälle.
Ensi keväänä alkaa Kuninkaantammessa rakennushanke, josta puolet on vapaarahoitteisia asuntoja. Ensi vuoden lopussa Arkta Reponen aloittaa Vantaan Tikkurilassa kohteen, joka on kokonaan vapaarahoitteinen.
Suomessa puurakentaminen yleistyy. Viime vuonna puukerrostalohankkeita oli ympäristöministeriön mukaan suunnitteilla 63, kun vuotta aiemmin niitä oli suunnitteilla 51.
Maailmalla suomalaisen puurakentamisen osaamisen kysyntä on vielä pientä.
– Meidän pitää huonontaa tuotteitamme ennen kuin niistä tulee kilpailukykyisiä. Desibeli- ja värähtelytason vaatimukset ovat meillä kovempia kuin muualla maailmassa. Niitä alentamalla taloista saadaan halvempia, Airaksela sanoo.
Betoni- ja puukerrostalon välistä hintaeroa yhtiö ei kerro. Osviittaa saa kuitenkin Aran säännöistä, jotka sallivat puukerrostaloille enintään viiden prosentin hinnan ylityksen betonitaloon verrattuna.
Hiilijalanjäljen laski Bionova, ja asiakastyytyväisyysmittaukset teki VTT. Tutkimus julkaistiin viime keväänä, mutta se nousi uudelleen esiin, kun turkulainen rakennuttaja kertoi aloittavansa verrokkikohteiden rakentamisen Turkuun. Vertailuasetelma esitettiin ainutlaatuisena, vaikka se vastaa Arkta Reposen asetelmaa.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Arkta Reponen
