Järjestötyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tarttunut 44-vuotiaaseen Petri Hakamäkeen ennen muuta omien lasten kautta. Perheessä on kaksi poikaa. Kun he ryhtyivät etsimään itselleen sopivaa harrastusta, isälle oli itsestään selvää olla mukana lasten harrastuksissa.
– Lajiksi valikoitui salibandy. Olin mukana 12–13 vuotta, ohjasin ja valmensin nuoria, olin jopa perustamassa yhtä uutta salibandyseuraa. Olen myös salibandyerotuomari, Hakamäki kertoo.
Aktiivisen järjestömiehen panos ei jäänyt huomaamatta. Vuoden 2017 kuntavaaleissa häntä kysyttiin keskustan ehdokkaaksi. Hakamäki tuli heti valituksi. Nyt hän on Hämeen vaalipiirissä ehdolla eduskuntaan keskustan listalta.
Amk-insinööriksi ammattikoulun kautta
Hakamäen opintopolku amk-insinööriksi ei ole aivan perinteinen. Hän meni peruskoulun jälkeen Hämeenlinnassa ammattikouluun ja valmistui sähköasentajaksi. Armeijan jälkeen oli amk-insinööriopintojen aika Riihimäellä, mistä Hakamäki valmistui vuonna 1998 sähkötekniikan linjalta.
– Tein lopputyön Nokialle ja sinne jäin. Espoon Karaportissa on käyty 21 vuotta, pitkän linjan nokialainen kertoo.
Politiikassa Hakamäkeä kiinnostaa mahdollisuus vaikuttaa. Hänen yksi vaaliteemoistaan liittyy osallisuuteen.
– Syrjäytyminen on tämän ajan muotisanoja. Itse puhuisin mieluummin yksin jättämisestä. On pidettävä huoli siitä, että kaikki pysyvät mukana, on sitten kysymys digitalisaatiosta tai jostain muusta, hän sanoo.
Hakamäki muistuttaa tietotekniikan tunkeutuneen jo nyt yhä useammalle elämänalueelle. Oma ikäpolvi ja nuoremmat pärjäävät kyllä, mutta osalla varttuneemmasta väkeä alkaa olla vaikeuksia.
– Kovasta vauhdista huolimatta ikäihmiset on pidettävä mukana, madallettava kynnystä osata ja oppia, hän sanoo.
Talous ja työllisyys edellä
Hakamäen mukaan tulevan vaalikauden haasteet liittyvät työllisyyteen ja talouteen. Hyvä talouskehitys ja työllisyysasteen nousu ovat saavutuksia, joissa otetta ei saa edelleenkään päästä herpaantumaan.
– Maa tarvitsee myös lisää yrittäjyyttä. Paljon puhutaan uusista yrityksistä, mutta mielestäni jo toimiviin yrityksiin ja niiden menestykseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Niiden toiminnan laajeneminen, kasvaminen ja työllistäminen on tehtävä vaivattomaksi, Hakamäki sanoo.
Hän puhuu yritysten toimitiloista, tonttipolitiikasta ja yrityspalveluista. Hakamäen mielestä yhtään uutta työpaikkaa ei saa jäädä syntymättä toimintaympäristön puutteiden takia.
Samalla hän muistuttaa, että suuruus ei välttämättä merkitse laatua ja osaamista. Hakamäki esimerkiksi kaipaa isojen julkisten hankkeiden pilkkomista osiin niin, että myös pienille ja keskisuurille yrityksille syntyy mahdollisuus näyttää osaamistaan.
– Suuruus ei aina ole ainoa ja paras tae onnistumiselle, Hakamäki huomauttaa.
Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki
