Työntekijöiden palkitseminen henkilöstörahastojen kautta on yleistynyt monella insinöörialalla.
Suomessa on 91 henkilöstörahastoa, joista 17 on perustettu viimeisen vuoden aikana.
– Finanssiala on kehityksessä edellä, mutta kehitys on nopeinta insinöörialoilla, sanoo Suomen henkilöstörahastojen yhdistyksen puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen.
Uusia rahastoja on perustettu yhdistyksen tutkimuksen perusteella erityisesti elektroniikkateollisuudessa, teollisuudessa ja tietotekniikan alalla. Elektroniikkateollisuudessa kaikki rahastot ovat uusia, ja teollisuudessa ja tietotekniikan alalla yli puolet rahastoista on uusia.
– Kiinnostus rahastojen käyttöön osana palkitsemisjärjestelmää on selvästi kasvanut.
Vuonna 2011 tehty lakiuudistus käänsi henkilöstörahastojen määrän nousuun, joka on kiihtynyt viime vuonna. Nykyään rahastoissa on yli satatuhatta jäsentä, ja niiden varallisuus on puoli miljardia euroa. Sijoitettu omaisuus yhtä työntekijää kohden on keskimäärin lähes 5 000 euroa.
– Pidän moraalisesti tärkeänä, että yrityksissä syntyvää voittoa jaetaan myös henkilöstölle.
Lakimuutos antoi mahdollisuuden perustaa rahastoja julkiselle sektorille, koska työnantaja saa nykyään maksaa rahastoon voittopalkkioiden lisäksi tulospalkkioita. Voittopalkkio muodostuu yrityksen voitosta ja tulospalkkio esimerkiksi kuntatyönantajan työlle asettamien tavoitteiden toteutumisesta.
Työnantajakin hyötyy
Aloitteen henkilöstörahaston perustamisesta voivat tehdä sekä työnantaja että työntekijät. Yhä useammin aloite tulee yritysten talousjohdolta, koska siitä ei aiheudu palkkauksen sivukuluja eikä sijoittaminen rasita hallintoa. Rahaston hoitaminen jää työntekijöiden edustajien tehtäväksi.
Työntekijälle rahasto on verotuksellisesti kätevä vaihtoehto suoraan maksettaville palkkioille. Jos työntekijä ottaisi tulos- tai voittopalkkion suoraan käteen, hän maksaisi siitä veroa marginaaliveroprosentin mukaan. Jos hän siirtää palkkion rahastoon ja nostaa sen sitä kautta, hän maksaa pääomatuloveroa. Se on todennäköisesti pienempi.
Rahasto sijoittaa jäsentensä palkkiot rahaston hallituksen päättämällä strategialla. Jokaisella jäsenellä on oma rahasto-osuus. Rahastosta voi halutessaan tehdä 15 prosentin noston kerran vuodessa. Kaikki säästöt työntekijä saa itselleen viimeistään työsuhteen päättyessä tai jäädessään eläkkeelle.
– Kun henkilöstörahasto tulee tutuksi rekrytoitavalle, se voi olla ratkaiseva työpaikan valintakriteeri, Saarinen uskoo.
Yhteistoiminta paranee
Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren pitää henkilöstörahastoa hyvänä tapana palkita työntekijöitä. Rahasto parantaa yhteistoimintaa ja lisää yhteisymmärrystä työntekijöiden ja työnantajan välillä.
– Rahaston perustaminen johtaa siihen, että henkilöstö haluaa pysyä paremmin tietoisena työpaikan taloudellisesta tilanteesta.
Henkilöstörahastojen toiminta tunnetaan kuitenkin yhä huonosti, ja sitä pidetään Löfgrenin mukaan turhaan monimutkaisena.
– Kannattaa miettiä, onko tämä edunvalvontakysymys, jota ay-liikkeen pitäisi nostaa esille yleisemminkin, Löfgren pohtii.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto