Akava, SAK ja STTK järjestävät kampanjan järjestäytymisen edistämiseksi. Tarkoitus on nostaa esiin ammattiliittojen roolia 2020-luvun työelämässä ja herättää keskustelua ay-liikkeen työn merkityksestä sekä toimintatavoista. Järjestäytymisessä on kyse paljon muustakin kuin ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tai juristipalveluista.
– Eri selvitykset osoittavat, että yksi keskeinen syy olla kuulumatta liittoon on tiedon puute: ei tiedetä, mitä liitot tekevät ja miten ne vaikuttavat. Tietoa toki on tarjolla paljonkin, mutta vähän paperinmakuisena, kertoo SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula.
Ay-liike on ollut – muutamia hyviä poikkeuksia lukuun ottamatta – hieman jähmeä ja arka markkinoimaan osaamistaan ja rooliaan työelämässä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Järjestäytymisaste Suomessa on yhä Euroopan korkeimpia ja joidenkin liittojen jäsenmäärät jatkavat kasvuaan; yhä useampi nuori kuitenkin jättää liittymästä ammattiliittoon. Pelkät työttömyyskassat eivät tarjoa samanlaisia palveluja tai mahdollisuutta kehittää työn ja arjen yhdistämistä kuin jäsenyys ammattiliitossa.
Pönöttäjästä toimijaksi
Ay-liike näkyy julkisessa keskustelussa nykyään lähinnä erilaisten työmarkkinaneuvotteluiden tai -selkkausten aikana. Niiden välissä tapahtuva jatkuva työelämän kehittäminen sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen jäävät näkymättömiin.
– Meitä pidetään usein ei-liikkeenä, äijämäisenä, pönöttävänä ja patsastelevanapoliittisena kollektiivina, joka ei huomioi yksilön tarpeita. Nyt haluamme kutsua kaikkia 2020-luvun ay-liikkeen kehittämiseen, Harjula kuvailee.
Liittojen tukena
Keskusjärjestöjen kampanjan tärkein tavoite on tukea liittoja siten, että kattokampanjan viestiä voidaan hyödyntää eri tavoin liittojen jäsenhankinnassa.
Kattokampanjan teemat on valittu kaikille järjestöille yhteisten tavoitteiden pohjalta.
Akavaa, SAK:ta ja STTK:ta yhdistävät esimerkiksi tasa-arvoon, työhyvinvointiin, säällisiin työaikoihin ja -tapoihin sekä työn ja yksityiselämän hyvään yhteensovittamiseen liittyvät tavoitteet.
Kampanja näkyy facebookissa, twitterissä, Instagramissa ja Youtubessa, radiossa ja televisiossa, kaduilla ja sanomalehdissä.
Jokaisella on oikeus ammattiliittoon, mutta yllättävän monelle kohderyhmässä järjestäytyminen ei ole kuitenkaan tullut edes mieleen – vielä. Kampanjan tavoite onkin saada ihmiset aktivoitua keskustelemaan, mikä on tämän hetken fiilis työelämässä ja pohtimaan, kannattaisiko asioille tehdä jotain.
Teksti: Palkansaajajärjestöjen kampanjatiimi