Mitä syntyy, kun tiedekeskus Heurekan 200 ihmistä vetävään seminaarisaliin pyydetään puhumaan melkein astronautiksi päässyt tekniikan tohtori ja eläinlääkäri, teollisuusmatematiikan professori ja kaksi tohtoritason aivotutkijaa?
Perjantaina siitä syntyi niin viihdyttävä sanojen voimalla käyty tiedepoliittinen ilotulitus, että lähes täysi sali unohti jopa omat älylaitteensa taskuihinsa kahden tunnin ajaksi.
Tilaisuuden juontajana ja keskustelun vetäjänä toimi aivotutkija Mona Moisala, panelisteina tekniikan tohtori Sini Merikallio, professori Samuli Siltanen ja aivotutkija Minna Huotilainen. Kun tilaisuus oli Insinööriliiton järjestämä, keskustelu pyöri pääasiassa insinöörityön, matematiikan ja teknologisen kehityksen ympärillä.
Oivallisuuksia jokaisen omaan makuun
Tieteen ja tutkimuksen popularisointiin kykenevä nelikko tarjosi kuulijakunnalle tasaiseen tahtiin ahaa-elämyksiä. Osa herätti nauruksi irtoavaa hilpeyttä, osa jätti takaraivoon astetta vakavamman muistijäljen ajatuksella, että tähän on syytä myöhemmin palata.
Matemaatikkona Siltanen muistutti kuulijoita siitä, miten matematiikka on kaikkialla ympärillämme. Kuvat ovat digilaitteessa luettelo lukuja. Kun lukuja muutetaan, kuvakin muuttuu.
Ja maailma ympärillämme on geometrisiä kuvioita. Junan ravintolassa myytävä kolmioleipä, hernekeittopurkki on kuin sylinteri, suklaatuutin muoto selkeä kartio. Eipä ole ennen tullut mielenkään: maku on vienyt mukanaan.
Moisala ja Huotilainen johdattelivat kuulijoita aivotutkimuksen saloihin. Matematiikkaa ja fysiikkaa sielläkin sähkömagneettisista käyristä lähtien, mutta myös soveltamista käytäntöön. Huotilainen kertoi, miten aivotutkimuksella voi vaikuttaa oppimistuloksiin. Moisalan aivotutkimus on johdatellut pohtimaan ihmisten työhyvinvointia.
Ihmiset tekevät tulevaisuutta
Kun tilaisuuden nimi oli ”Tulevaisuus on tämän päivän tiedettä”, jo nähtyä teknologista kehitystä peilattiin myös tulevaan. Miten tekoäly vaikuttaa ihmisten elämään, onko sillä moraalia: panelisteille esitettiin paljon hyviä kysymyksiä.
Siltasen mukaan teknologinen kehitys ja tekoäly parantavat tiedon jäsentelyä. Merikallio esitti vielä lohdullisemman ajatuksen: Kehitys antaa meille ihmisille aikaa ajatella enemmän.
Panelistit joutuivat myös pohtimaan, millainen maailma olisi ilman insinöörejä. Vastaukset olivat monipolvisia, miettimisen arvoisia. Elämä kuulemma itsessään opettaa ihmisiä insinööreiksi: Jos ihminen ei olisi ryhtynyt kehittämään parempia metsästysvälineitä, kenties joku toinen laji olisi vienyt paikkamme luomakunnan kruununa.
– Olisimme edelleen luolassa ja meillä olisi nälkä, Huotilainen kiteytti.
Teknologista kehitystä ja uusia innovaatioita tarvitaan, se on selvä. Ilmastonmuutos huutaa ratkaisuja, tarvitsemme avaruus- ja aivotutkimusta, hyppyhämähäkitkin ovat mielenkiintoisia.
Kolikolla on kuitenkin aina kaksi puolta. Viihdyttävän parituntisen jälkeen mietin, onko viime vuosien nopea teknologinen kehitys lisännyt ihmisten onnellisuutta. Entä mitä on tapahtunut tasa-arvolle?
Maailma tarjoaa meille ajattelemisen aihetta ja onneksi ihmisillä on siihen kykyä.
Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki
