Työvoimapula toistui puolueiden puheenvuoroissa.
Insinööri-lehti politiikka

Oikeistopuolueet nokittelivat laivasiivoojista

Väittely maahanmuutosta kärjistyi kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä heikosti koulutettujen vastaanottamiseen.

Suurimpien puolueiden edustajat kuulostivat yksimielisiltä siitä, että Suomeen tarvitaan lisää kansainvälisiä osaajia. Isoimmat erot näkemyksissä tutkimusyhtiö E2:n järjestämässä paneelissa syntyivät heikosti koulutettujen vastaanottamisesta.

Kokoomus haluaa luopua nykyisestä työvoiman saatavuusharkinnasta, joka muun muassa edellyttää Suomeen tulijalta riittäviä ansioita itsensä ja mahdollisen perheensä elättämiseen.

– Jos tähän maahan ei saa tuoda puolisoa tai lapsia, kun ei ole valmiiksi riittävän hyvää työsopimusta, niin minä voin pahoin, tiivisti kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila piti ongelmana sitä, että maassa oleskelee kansainvälisten osaajien työttömänä olevia puolisoita. Hän haluaa, että kaikki nykyään jo maassa olevat kyvyt otetaan käyttöön.

– Toinen asia on se, ettei meidän fokuksemme voi olla laivasiivoojissa, niin tärkeää työtä kuin he tekevätkin. Matalan koulutustason työt eivät voi olla meidän ykköskorttimme.

Valtonen vastasi, että myös laivasiivoojat voivat opiskella töiden ohella itselleen vaativamman ammatin.

Muut puolueet kuulostivat vastaanottavaisilta omissa puheenvuoroissaan. Vasemmiston, RKP:n, vihreiden, SDP:n, keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajien paneeli oli osa Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen tulosten julkistamistilaisuutta tänään Helsingissä.

Suomi houkuttelee heikosti

Ulkomaalaisten mielikuvat Suomesta eivät kyselytutkimuksen perusteella ole ruusuisia. Maata pidetään hyvänä yleiseltä elintasoltaan, luonnonläheisenä sekä tasapainoiselta työn ja vapaa-ajan ajan yhdistämisessä. Kritiikkiä annetaan palkkatasosta, työmahdollisuuksista, uralla etenemisen mahdollisuuksista ja verotuksesta.

Suomessa asuvien ulkomaalaisten mielestä yleinen ilmapiiri on hyvä, mutta kansalaisyhteiskunta on ulkopuolisia poissulkeva. Ihmiset ovat periaatteessa suvaitsevaisia mutta haluttomia tutustumaan tulokkaisiin.

Kotoutumista uuteen maahan helpottaa selvästi eniten työpaikka. Työpaikka löytyy helpoiten sosiaalisen verkoston kautta eikä niinkään avointen työpaikkailmoitusten kautta. Siksi työn löytämistä helpotti työssä oleva puoliso ja mahdolliset suomenkieliset ystävät.

– Me tarvitsemme nöyryyttä niitä kohtaan, jotka siivoavat, tekevät pizzat, hoitavat vanhukset ja ajavat takseja. Me tarvitsemme nöyryyttä myös heiltä eli sitä, että pidämme tämän hyvänä maana, täällä halutaan maksaa verot ja saada lapset haluamaan armeijaan puolustamaan maata, visioi itsekin pakolaisena Suomeen tullut SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee.

Työnantajat arvostavat heikosti ulkomailta hankittua kokemusta. Jopa kantasuomalaiset paluumuuttajat kokevat saavansa aiempaa matalamman vaatimustason töitä palattuaan kotimaahan.

Kielitaidottomuus estää työtarjoukset

Kotoutumista maahan hankaloittaa erityisen paljon kielimuuri. Tämä herätti paneelissa erilaisia näkemyksiä.

– Me olemme pieni kieliryhmä, ja meidän täytyy varmistua siitä, että kielemme säilyy elinvoimaisena. Kielitaito on avain kotoutumiseen, sanoi keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Perussuomalaisten Junnila puolusti taas englannin ottamista työkieleksi soveltuvissa paikoissa.

– Suomen kieli on asiakaspalvelussa tärkeä, mutta on tehtäviä, joissa sitä edellytetään turhaan. Tiedän Varsinais-Suomesta logistiikan alan osaajia Turkista, jolle ei tarjottu edes ilmaista harjoittelupaikkaa vaan joka pääsi vain laivasiivoojaksi.

Teksti ja kuva: Janne Luotola