Liiton puheenjohtaja Samu Salon mielestä palkansaajien ostovoimasta huolehtiminen ei voi jäädä sivuosaan, kun keskeisillä teollisuuden aloilla neuvotellaan ensi vuoden palkankorotuksista.
– Jos työnantajilta ja talouden ennustajilta kysytään, aina on väärä aika korottaa palkkoja. Taloudessa on epävarmuutta, tulevaisuus on hämärä, taantuma uhkaa nurkan takana. Mitä palkankorostusvaraan tulee, olen eri mieltä. Juuri nyt on hyvä aika palkankorotuksille, Salo sanoi Insinööriliiton luottamushenkilöpäivillä tänään lauantaina Helsingissä.
Salon mielestä yritystaloudessa on puskureita, kiitos viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoitetun talous- ja työmarkkinapolitiikan.
– Kilpailukyvyn nimissä yritystalouteen on kaadettu pelimerkkejä oikein urakalla. Yhteisöverotusta on alennettu pariin otteeseen, Kela-maksut on poistettu ja sosiaalivakuutusmaksuja on siirretty yrityksiltä palkansaajien maksettavaksi.
– Tässä puhutaan vuositasolla miljardeista euroista. Kyllä näillä puskureilla pitää kestää epävarmuutta ja pystyä korottamaan palkkoja tilanteessa, jossa palkansaajien ostovoima uhkaa rapautua, hän sanoi.
Maltilliset palkankorotukset eivät käy
Salo huomautti, että palkansaajat ovat olleet tukemassa kilpailukyvyn vahvistumista maltillisilla palkankorotuksilla, joista on sovittu jo useilla työmarkkinakierroksilla. Hänen mielestään se tie on kuljettu loppuun.
– Myös palkansaajien ostovoimalla on maan taloudelle merkitystä. Taloudelle on tuhoisaa, jos se jää retuperälle, ostovoimasta ei huolehdita. Koska työllisyys on ennätystasolla, työttömyys alhaalla ja yritykset kertovat isoista voitoista, on kunnon palkankorotusten aika. Se on teko palkansaajille, mutta myös Suomen taloudelle, Salo sanoi.
Hänen mielestään työmarkkinoilla on pyrittävä aitoon, alakohtaiseen sopimiseen, jossa palkankorotuksista sovitaan alan omista lähtökohdista ottaen huomioon alan omat näkymät, tuottavuus ja inflaatio.
– Vierastan sellaista ajattelua, että alan palkankorotukset ovat aina vähintään samat kuin jollakin toisella. Se johtaa helposti maailmaan, jossa päädytään kaikille aloille yhteisiin korotuksiin.
– Se ei ole kokonaisuuden kannalta hyvä työmarkkinalogiikka. Meidän pitää pyrkiä tulevaisuuteen, jossa energiaa ja huomiota ei kiinnitetä muihin aloihin, ei vilkuilla, mitä naapuripöydässä tapahtuu. Sen sijaan neuvotellaan ja sovitaan alan työehdoista omista lähtökohdista. Aito, alakohtainen sopiminen on hyvä Suomen malli, hän sanoi.
Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki
