Tutkijat suosittavat pörssiyhtiön johtotehtäviin valittavan rikostaustan selvittämistä ennen nimitystä. Rikostausta on uuden tutkimuksen mukaan yhteydessä epärationaaliseen taloudelliseen riskinottoon ja voi lisätä väärinkäytösten riskiä yritystoiminnassa.
– Eettistä yrityskulttuuria ja kestävän liiketoiminnan arvoja on vaikea toteuttaa, mikäli yrityksen ylin johto ei omalla käytöksellään tue näitä tavoitteita. Koska rikostausta ja epätarkoituksenmukainen riskinotto tutkitusti korreloivat toistensa kanssa, rikostaustalla voi olla merkitystä myös yhtiön eettisen yrityskulttuurin ja kestävän liiketoiminnan tavoitteiden näkökulmasta, professori Juha-Pekka Kallunki sanoo.
Toistaiseksi pörssiyhtiöiden johtotehtäviin pyrkivien henkilöiden rikostaustaa ei selvitetä tai rikostaustan ei rekrytointivaiheessa katsota vaikuttavan johtohenkilön kykyyn hoitaa tehtäviään.
Liikearvo voi alentua
Rikostaustaiset johtohenkilöt ovat tutkimusten perusteella valmiita ottamaan epätarkoituksenmukaisia riskejä yrityksen toiminnassa. Rikostaustan on osoitettu vähentävän kirjanpidon varovaisuuden periaatteen noudattamista ja lisäävän epäonnistuineista yrityskaupoista syntyvää liikearvon alaskirjaamista. Toimitusjohtajan rikostuomiot ovat myös lisänneet henkilökohtaista ja yhtiön aggressiivista, henkilötasolla jopa laitonta verosuunnittelua.
Yritysten johtohenkilöt syyllistyvät useimmiten liikennerikoksiin, kuten rattijuopumukseen tai liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Aineistossa on myös johtohenkilöiden tekemiä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja seksuaalirikoksia.
Naiset rötöstelevät harvemmin
Rikostuomioista 8,8 prosenttia on vankeusrangaistuksia, loput sakkorangaistuksia.
Aineiston toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä 15,1 prosenttia on naisia, kun rangaistukseen tuomituista toimitusjohtajista ja hallituksen jäsenistä naisia on 5,1 prosenttia.
Tulokset selviävät Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, joka yhdistää aiempaa liiketaloustieteellistä ja kriminologista sekä uutta rikosoikeudellista tutkimusta yritysjohtajien rikostuomioista.
Tutkimuksen aineiston muodostavat suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuosina 2000–2019 toimineet 2 201 suomalaista toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä ja hallituksen puheenjohtajaa, joiden joukosta on tunnistettu rikostuomion saaneet henkilöt.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Motopark, CC 3.0
