Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen esittää mustavalkoista valokuvaa vanhanaikaisesta koululuokasta, jossa tuima opettaja naulitsee katseensa oppilaisiin ja pitää karttakeppiä uhkaavasti kädessä. Kuva symboloi nykyisiä talousnäkymiä osuvasti.
– Kuri palaa talouteen. Ihmisten, kuntien ja valtion pitää miettiä, mitä ne tekevät, Sorjonen avaa.
Akava Works ennustaa kuluvalle vuodelle 1,6 prosentin talouskasvua ja ensi vuodelle enää 1,0 prosentin kasvua. Tämän vuoden paras kasvu on kuitenkin jo takanapäin.
Bruttokansantuotteen kasvu ei kerro enää mitään reaalisesta kasvusta, vaan kasvu perustuu hintojen kasvuun eli inflaatioon. Tuorein inflaatioluku Suomessa on kohonnut jo seitsemään prosenttiin.
– Kuluttajahintojen nousu vie kuluttajilta ostovoiman nousun pois, ja nollakorkojen aika on mennyttä. Kotitalouksien täytyy käyttää enemmän rahaa asuntolainojen maksuun, ja kunnat joutuvat varaamaan lisää rahaa lainakorkojensa maksuun, Sorjonen varoittaa.
Lainat kallistuvat
Asuntolainoissa yleinen 12 kuukauden Euribor-korko on kavunnut miinusmerkkisestä lähes 0,8 prosenttiin. Se tekee aikaa myöten loven asuntolainan ottajaan käteen jääviin tuloihin.
Yksityisen kulutuksen määrä on toistaiseksi pysynyt vakaana, vaikka kulutusmenot ovat kasvaneet. Tämä on mahdollista esimerkiksi koronapandemian aikaisia säästöjä käyttämällä.
– Eivät hinnat voi taivaaseen asti kohota. Jossakin vaiheessa ne kääntyvät laskuun, mutta kysymys kuuluu, missä vaiheessa, Sorjonen sanoo.
Kansantalouden kannalta hyvä asia on palveluviennin odotettu nopea kasvu. Se perustuu kuitenkin vientihintojen kasvuun eikä kotimaasta myydä ulkomaille määrällisesti juuri enempää palveluita kuin tähän asti.
Työllisyys on Sorjosen mukaan nyt ennätyksellisen hyvä. Toistaiseksi se ei näytä myöskään laskevan pahasti. Silti talouskasvun hidastuminen ei anna suuria toiveita tilanteen ainakaan paranemisesta.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
