Koodaamisen ensiaskeleita harjoiteltiin illan aikana.
Sonja ja Teijo Lallukka osallistuivat Joona Somerkiven vetämään Koodikouluun.
Koodaamisen riitti virtaa ja innostusta, vaikka takana oli jo pitkä päivä.
Fanny ja John Lagerstedt koodaavat Solinorin Timo Moilasen seuratessa.
Tietokoneen käyttö oli monelle koodikoululaiselle tuttua jo ennestään.
Insinööri-lehti

Koodaaminen on kivaa

Ohjelmistoyritys Solinorin tiloissa riittää vipinää ja innostusta, kun paikalle saapuu kymmenen lasta avustajineen opiskelemaan koodaamisen ensiaskeleita. Koodikouluun oli runsaasti hakijoita ja paikat täyttyivät sekunneissa.

Useat lapset kertovat osallistuvansa ensimmäistä kertaa koodikouluun, mutta tietokoneen käyttö on toki tullut tutuksi muun muassa pelaamisen myötä. Solinorin järjestämän koodikoulun vetäjä Joona Somerkivi kertoo olevansa sekä koodari että insinööri.

Somerkivi kysyy lasten ajatuksia siitä, mitä koodaaminen on. Lasten joukosta kajahtaa heti vastaus, että koodaaminen on sitä, että ohjataan tietokonetta tekemään asioita esimerkiksi numerosarjan avulla. Somerkivi kehuu vastausta ja kertoo kuulleensa joskus niinkin yksinkertaisen selityksen, että koodaamalla annetaan käskyjä koneelle, joka toteuttaa ne.  

Koodikoulusta ensiopit

Koodikoulut on tarkoitettu noin 4–9-vuotiaille lapsille, jotka tulevat opiskelemaan koodaamisen ensiaskeleita parin tunnin ajaksi. Koodikouluun osallistuvalla lapsella pitää olla mukana avustaja ja tietokone. Lukutaito ei ole välttämätön, mutta siitä on toki hyötyä harjoitusten tekemisessä.

Koodikouluihin on aina runsaasti tulijoita ja kaikki halukkaat eivät välttämättä mahdu mukaan. Koodaamista voi myös opiskella myös kotona. Somerkivi vinkkaa, että Koodikirja.fi -sivustolla on tehtäviä, joita tekemällä voi harjoitella koodaamisen perusteita.

Idea Koodikoulusta on syntynyt reaktorilaisen Juha Paanasen aloitteesta. Ensimmäinen julkinen Koodikoulu järjestettiin viime vuoden tammikuussa. Sittemmin monet it-yritykset, kirjastot ja kerhot ovat alkaneet järjestää koodikouluja. 

– Kun Solinoria pyydettiin mukaan, ilmoitin heti olevani halukas vetämään Koodikoulua, Somerkivi sanoo.

Lasten opettaminen käy Somerkiveltä luontevasti; kotona hänellä on 6-vuotias poika, jolle hän on opettanut koodaamisen alkeita. Kiinnostus koodaamiseen on tarttunut myös jälkikasvuun.

Lapset nopeita oppijoita

Somerkiven mukaan koodaamista voi oppia kaikenikäiset, kunhan motivaatio on kohdillaan. Hän kertoo itse kiinnostuneensa koodaamisesta lukiolaisena. Harrastuksesta tuli lopulta myös työ. 

Ohjelmistotekniikan insinööriksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistunut Somerkivi kertoo opettaneensa tietotekniikkaa myös aikuisopiskelijoille, mutta lasten opettaminen on kuitenkin helpompaa. 

– Lapset oppivat koodaamista hämmästyttävän nopeasti. He ovat hyvin motivoituneita ja ennakkoluulottomia.

Luovaa ja palkitsevaa työtä

Koodaaminen on Somerkiven mielestä hyvin luovaa ja voimaanuuttavaa työtä.

– Kun kirjoittaa pätkän tekstiä ja saa sen avulla koneen tekemään, mitä itse haluaa, syntyy onnistumisen tunne. Tämä sama tunnetila välittyy myös koodikoululaisista, kun he ratkovat ongelman koodaamisen avulla.

Koodaamisen perusteiden opetteleminen on Somerkiven mielestä tärkeää kaikenikäisille, koska se edistää muun muassa ongelmanratkaisukykyä.

– Yhteiskunta on muuttunut ja uusien taitojen omaksuminen on tärkeää, jotta pärjää digitalisoituvassa ympäristössä.

Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto