Yhdysvaltojen asettamat tullit ja vastatoimet eri puolilla maailmaa heijastuvat myös Suomeen vaikuttaen vientiin, investointeihin ja talouden dynamiikkaan.
Maailman talouden kasvavaa epävarmuutta varjostavat geopoliittiset jännitteet ja kauppasodan uhat. Suomen kaltaiselle pienelle ja vientiriippuvaiselle taloudelle kansainvälisen kaupan häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Vaikka Suomi ei ole suora osapuoli kauppakiistoissa, niiden vaikutukset tuntuvat erityisesti vientimarkkinoilla.
Kauppasota vaikuttaa negatiivisesti maailmanlaajuiseen kysyntään, lisää kustannuksia ja heikentää yritysten investointihalukkuutta. Tullimaksut nostavat ulkomailta tuotujen raaka-aineiden ja tuotteiden hintoja, mikä voi rapauttaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Yhdysvallat moottorina
Yhdysvaltojen hallinnon pyrkimys suojella kotimaista tuotantoa on johtanut laajamittaiseen tullien asettamiseen. Vuoden 2025 alusta Yhdysvallat on ottanut käyttöön 10 prosentin tullit kaikille Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille, 25 prosentin tullit Kanadasta ja Meksikosta tuotaville tuotteille sekä 20 prosentin tullin EU-maille. Kiinalle asetettuja tulleja on nostettu jo 34 prosenttiin.
Tämän seurauksena monet maat ovat vastanneet omilla tullimaksuillaan pahentaen kauppasodan vaikutuksia. Suomi on kauppasodan kohteena välillisesti osana EU-maita. Euroopan unioni on jo alkanut valmistella vastatoimia kauppasodassa. Yhdysvallat tuo EU-alueelle pääasiassa palveluita, joten vastatoimet tulisivat koskemaan tavaraviennin sijaan myös palveluvientiä Yhdysvalloista EU-alueelle.
Tullit vaikuttavat monin tavoin. Ne lisäävät kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä, mutta voivat myös aiheuttaa tuotantokapeikkoja ja nostaa kuluttajahintoja. Mikäli paikallinen tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään, seurauksena voi olla inflaation kiihtyminen ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen.
Yhdysvallat tärkeä kauppakumppani
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2013 Yhdysvallat muodosti seitsemän prosenttia Suomen kokonaisviennistä, mutta vuoteen 2023 mennessä osuus oli noussut 13 prosenttiin. Vientimme Yhdysvaltoihin kattaa muun muassa koneita, laitteita, paperituotteita, farmaseuttisia tuotteita sekä sähköteknologiaa.
Tullien ja kauppasodan aiheuttama talouskasvun hidastuminen uhkaa kuitenkin näitä vientimarkkinoita. Mikäli vienti Yhdysvaltoihin supistuu, Suomen taloudelle voi aiheutua vakavia haasteita, sillä vaihtoehtoisten markkinoiden löytäminen ei ole yksinkertaista.
Talouskasvu ja investoinnit uhattuna
Tullien suorat vaikutukset näkyvät vientisektorilla, mutta myös epäsuorat vaikutukset voivat olla merkittäviä. Epävarmuuden lisääntyminen saattaa heikentää yritysten halua investoida, mikä hidastaa talouskasvua ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös työllisyystilanteeseen.
Suomen Pankin arvion mukaan kauppasota voisi laskea kokonaistuotannon määrää euroalueella 1,5 prosenttia pelkästään ensimmäisen vuoden aikana. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on vastaavasti laskenut, että toteutuessaan Yhdysvaltojen tullikorotukset voisivat laskea Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,6 prosenttia.
Erityisen haavoittuvaisia ovat ne teollisuudenalat, joilla on suurta vientiriippuvuutta Yhdysvalloista. Esimerkiksi metalliteollisuus, kemianteollisuus ja konepajateollisuus voivat kohdata vaikeuksia, jos tulliesteet supistavat markkinoita. Monille suomalaisyrityksille vaihtoehtoisten markkinoiden löytäminen voi olla vaikeaa, mikä pahentaa ongelmia entisestään.
Vapaakaupan merkitys korostuu
Globaalissa taloudessa maiden välinen riippuvuus on vahvaa, ja kauppasotien pitkittyessä kaikki osapuolet kärsivät.
Suomen kaltaiselle pienelle vientitaloudelle vapaakaupan esteiden kasvu tuo suuria haasteita. Paras ratkaisu olisi neuvottelujen kautta löydettävä tasapuolinen ratkaisu, joka tukee avointa ja ennakoitavaa kauppaympäristöä.
Nykytilanteessa Suomen päätöksentekijöiden on keskeistä seurata kauppapolitiikan kehitystä ja pyrkiä aktiivisesti edistämään vapaakauppaa sekä monenkeskisiä kauppasopimuksia. Yrityksille on tärkeää varautua mahdollisiin muutoksiin ja etsiä uusia markkinoita turvatakseen kilpailukykynsä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Teksti: Paavo Hurri
Kuva: Paul Hakimata /Mostphotos
