Kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok) ja Pinja Perholehto (sd) pohtivat tänään keinoja mielenterveyden parantamiseksi työelämässä Insinööriliiton ja Mieli ry:n järjestämässä tilaisuudessa.
Mielenterveysongelmien kasvu on ongelma, jonka kansanedustajat tunnustavat yli puoluerajojen. Hallituspuolueet pyrkivät parantamaan kansalaisten mielenterveyttä lisäämällä työpaikkojen määrää.
– Kun yhä useammalla on mahdollisuus tehdä työtä, sitä kautta on toimeentuloa ja mielekästä sisältöä elämään, Sirén tiivisti.
Hallitusohjelmassa on lisäksi muun muassa lasten ja nuorten terapiatakuu sekä työkykyohjelma, joka pyrkii madaltamaan kynnystä päästä työelämään.
Perholehto puolestaan pitää tärkeänä, että työelämää parannettaisiin nykyisissäkin työpaikoissa. Työssä vallitsevan epävarmuuden hellittäminen helpottaisi työn tekemistä.
– Työpaikoilla on nyt valtavasti muutosneuvotteluita, ja iso osa ihmisistä on epätyypillisissä työsuhteissa. Ne ovat keskeisimpiä mielenterveyteen vaikuttavia asioita, enkä ole vakuuttunut lakihankkeiden vaikutuksesta ongelmaan, Perholehto tuumi.
Sirén ja Perholehto olivat yhtä mieltä siitä, että mielenterveydestä huolehtimiseen tarvitaan asennemuutosta koko yhteiskunnassa. Lainsäädäntö ja työpaikkojen käytännöt suojelevat työntekijöitä edelleen paremmin fyysisiltä kuin mielen hyvinvoinnin uhkilta.
– Usein ajatellaan mustavalkoisesti, että ihminen joko on töissä tai ei. Ei esimerkiksi ajatella mahdollisuutta tehdä vaikkapa lyhyempää työviikkoa. Ei ymmärretä, että työhön palaaminen tapahtuu vähitellen, Perholehto sanoi.
Tällä hetkellä tärkeimpien työelämäindikaattoreiden käyrä näyttää alaspäin. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Insinööriliitto muistuttaa, että hyvinvointi on myös avain, joka parantaa työpaikkojen tuottavuutta.
Työntekijät tarvitsevat lainsäätäjän ja yhteiskunnan tuen lisäksi myös omien mielenterveystaitojen kehittymistä. Mieli ry:n johtaja Timo Lehtinen muistutti, että yksilö pärjää paremmin töissä ja vapaa-ajalla, kun pitää huolen levosta, ravinnosta, ihmissuhteista, liikunnasta ja harrastuksista.
– Nämä ovat arkisia asioita, mutta usein arkiset asiat ovat niitä kaikista vaikeimpia, Lehtinen totesi.
Työpaikoilla Lehtinen perää työnantajilta riittävää työterveyden hoitoa ja esihenkilöiltä tukea mieliystävällisten toimintatapojen kehittämiseen. Hyvinvointia ja työn imua voidaan kehittää useilla keinoilla.
Teksti ja kuva: Janne Luotola ja Lauri Väänänen
