Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistamiseksi kannattaa perustaa pitkäaikainen komitea, esittävät professori Tommi Hoikkala ja dosentti Tomi Kiilakoski.
Teollisuuden palkansaajat TP:n tänään julkistama ”Koulutuksen digiloikka – Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä” -raportti kartoittaa keinoja, joilla koulutus saataisiin vastaamaan työelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita.
Hoikkala ja Kiilakoski ehdottavat, että koulutusjärjestelmän uudistamiseksi perustetaan jatkuvan oppimisen digitalisaatiokysymys -niminen komitea. Komitea parantaisi koulutusuudistusten valmistelua, kun kasvatustiede ja tutkimus olisivat jatkuvasti valmistelussa mukana.
– Puhe, joka on irrallaan koulutuksen käytäntöarkkitehtuureista, ei näytä olevan tehokasta, Hoikkala viittaa tähänastisten koulutusuudistusten historiaan.
Komitea voi työskennellä ehdotuksen mukaan hallituskausien yli. Se ei olisi minkään ministeriön alla vaan olisi poikkihallinnollinen elin. Se voitaisiin sijoittaa valtioneuvoston kanslian ytimeen.
Ratkaisuja pitää kokeilla
Vanhempi tutkija Hannu Karhunen laatii raportissa keinoja aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Työurat eivät kestä koko työikää, ellei osaamista kehitä jatkuvasti.
Yhtä valmista ratkaisua aikuisten osaamisen parantamiseen ei ole. Siksi Karhunen haluaa, että koulutukseen kehitetään erilaisia ratkaisuja, joita kokeillaan systemaattisesti.
– Jos jokin ei toimi, kokeillaan toista, Karhunen tiivistää.
Yksi ratkaistava ongelma on se, kuinka koulutusta saadaan suunnattua niille, jotka eivät omaehtoisesti osaa sitä hakea.
– Koulutus kasaantuu todella voimakkaasti Suomessa: ne, jotka ovat aikuiskoulutuksen piirissä tällä hetkellä, ovat hyvin osaavia ja pärjäävät elämässä hyvin.
Oppivelvollisuutta tulee laajentaa
Kansanedustaja Pilvi Torsti ja projektipäällikkö Maria Mäkynen pitävät tärkeänä koulutusta tukevaa ilmapiiriä nuorista alkaen.
– Politiikkasuositus on, että toinen aste otetaan perusoppivelvollisuuden piiriin, Torsti sanoo.
Välineenä osaamisen parantamiseen he ehdottavat osaamistiliä, jonka avulla aikuiset voivat päivittää osaamistaan. Se on myös keino kohdentaa resursseja matalasti kouluttautuneille.
Kouluttautumisen tueksi Torsti ja Mäkynen ehdottavat osaamiskeskuksia, jotka opastavat ihmisiä oman osaamisensa kehittämisessä yhdistämällä työvoima- ja koulutuspalveluita sekä työnantajien henkilöstöhallinnon työtä.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto