Suomessa luotetaan opetuksessa liikaa itsenäiseen työskentelyyn, kun taas Virossa opettaja ottaa oppimisesta selvästi vastuun. Tämä on joulukuussa julkaistun selvityksen perusteella syynä siihen, että suomalaisten matematiikan osaaminen on heikentynyt, kun taas Virossa tulokset ovat parantuneet.
– Ongelma on korostunut korona-aikana. Opettaja antaa oppilaille listan tehtävistä ja odottaa, että oppilas suorittaa ne itse, Insinööriliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola kertoo.
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että Suomessa vanhemmat toivovat lapsensa omaksuvan itseohjautuvuutta koulussa. Kaikille se ei ole kuitenkaan yhtä helppoa.
Erot kasvavat alakoulussa
Matematiikan oppimisessa syntyy eroja oppilaiden välillä etenkin alakoulun ensimmäisillä luokilla. Ylemmän tason asioiden omaksuminen vaikeutuu, kun perusasiatkaan eivät ole hallussa. Sippola haluaa kädestä pitäen ohjausta ennen kaikkea peruskouluun.
– Opettaja voisi katsoa kädestä pitäen, että oppilaat tekevät tehtävät. Hän voisi palastella tehtävät, aikatauluttaa ne ja katsoa, etteivät oppilaat ota kännykkää käteen ja rupea pelaamaan.
Älylaitteiden on selvityksessä todettu heikentävän matematiikan osaamista niillä, joilla on hyvät digitaidot. Sen sijaan heikosti digilaitteita tuntevien matemaattiset taidot eivät ole huonontuneet puhelimen käytöstä huolimatta.
Sippola korostaa, ettei hän halua syyllistää opettajia huononevista tuloksista. Muutoksia tarvitaan yleisellä tasolla.
– Tämän pitäisi vaikuttaa ennemmin opetussuunnitelmiin ja opettajien täydennyskoulutukseen.
Tiedekerhot innostavat oppimaan
Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamista selvitys parantaisi myös muilla keinoilla. Koulujen yhteyteen voidaan perustaa tiedekerhoja, erilaisia oppijoita voidaan tukea nykyistä yksilöllisemmin ja varhaiskasvatusta voidaan vahvistaa.
Opettamisessa tulee selvityksen mukaan ottaa huomioon erilaiset oppijat. Erityisen tuen oppilaat, pojat, maahanmuuttajataustaiset ja lahjakkaat oppilaat tarvitsevat erilaista ohjausta.
Opetuksen laatu riippuu käytettävistä resursseista ja esimerkiksi luokkakoosta. Oppimistulokset eivät ole kuitenkaan pelkkä rahakysymys.
– Virossa on onnistuttu tekemään oikeita asioita, vaikka siellä ei ole sen enempää rahaa kuin meillä.
Viro ohitti Suomen Pisa-tuloksissa
Miten Virosta tuli Pisan ykkösmaa ja Suomi tippui kyydistä? -selvityksen ovat tilanneet TT-säätiön avustuksella Energiateollisuus ry, Insinööriliitto, Kemianteollisuus ry, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ja TEK.
Edellisissä Pisa-vertailuissa vuodelta 2018 Viro ei yltänyt aivan kärkeen mutta sai silti Suomea paremmat pisteet. Viro on parantanut suoritustaan, kun taas Suomen sijoitus on huonontunut koko vuosituhannen ajan.
Viimeksi Suomi sijoittui kärkikolmikon tuntumaan lukutaidossa ja talousosaamisessa. Luonnontieteissä sijoitus oli hieman huonompi, ja matematiikassa maa ei päässyt kymmenen parhaan joukkoon 79 osallistujamaasta.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Elena Noeva /Mostphotos
