Jo perinteeksi muodostunut tietotekniikan palvelualan Ystävänpäivän tilaisuus kokosi täyden salillisen osanottajia Katajanokan Kasinolle. IT-alan näkymät ja haasteet kirvoittivat niin työntekijä- kuin työnantajapuolen edustajien kieliä.
– Reilu vuosi yhteisen sopimuksen piirissä on ollut meille myönteisellä tavalla työntäyteinen, sanoi Ylemmät toimihenkilöt YTN:n tietotekniikan palvelualan vastaava asiamies Riikka Mykkänen avatessaan seminaarin.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen esitteli alkajaisiksi ICT 2015 -työryhmän raporttia ”21 polkua kitkattomaan Suomeen”. Jo otsikossa korostuvat Turusen mukaan tuottavuuden parantamiseen tähtäävät ratkaisut.
– Euroopan pankkikriisi, globalisaatio ja kotiteollisuuden rakennemuutos ovat suuria haasteita, joihin ICT-ala pystyy halutessaan vastaamaan, Turunen sanoi.
Tietotekniikka ja sovellusten loppuratkaisut ovat suurin kasvumoottori. Tärkeätä on myös keventää kustannuksia ja lisätä näin tuottavuutta. ICT:llä on kaikki mahdollisuudet uuden liiketoiminnan kehittämisessä.
Näin ovat Turusen mukaan hyvällä menestyksellä tehneet muun muassa Outotec ja Konegranes, jotka ovat siirtyneet toiminnoissaan yhä enemmän palvelubisneksen puolelle.
ICT 2015 –raportissa esitettiin neljä polkua osaamisen kärkeen: yhtenäisen kansallisen palvelumarkkinan nopea luonti, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelman luonti, rahoituksen järjestäminen ja pitkäjänteisen kehittämisen varmistaminen.
Johtaja Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus ry:stä muistutti, että ICT 2015 –hanke on hyvin nopeasti muuttunut alan kasvuohjelmaksi ja innostajaksi, vaikka se alun perin syntyi Nokian rakennemuutoksen synnyttämille raunioille.
Tilaisuuden paneelikeskustelussa lähetettiin terveisiä hallituksen puolivälin talousriihelle. Ohjelmistoyrittäjät ry:n puheenjohtaja Ari Rikkilä toivoi start up –yrityksille parempia tukia heti yritystä perustettaessa.
Rikkilä kertoi myönteisiä uutisia edustamansa järjestön jäsenkentältä; jopa puolella 500 jäsenyrityksestä on suunnitelmissa palkata tänä vuonna uusia työntekijöitä.
– Kokonaiskeskustelu talousasioista eli veropolitiikkakeskustelu pitää saada tolkuilleen, esitti Tietoalan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Esa Koskinen työntekijöiden huolen.
Hän tarkoitti arvonlisäveron, pääomaveron ja veroprogression vaikutusta kotimaiseen kulutukseen.
Tekniikan Akateemiset ry:n johtaja Pekka Pellinen painotti satsauksia osaamiseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Muutokset työelämässä ovat niin nopeita, että myös koulutuksessa on luotava nopeata rinnakkaiskoulutusta muuntokoulutuksen ohella.
Tutkija Olli Martikainen ETLAsta toivoi, että tuottavuustaso määriteltäisiin sekä mikro- että makrotasolla niin, että kaikki sen ymmärtäisivät. Mikä on riittävä tuottavuustaso vaikkapa opetuksessa, mistä hänellä oli omakohtaista kokemusta. Julkisten palvelujen kehittämisessä on suuria haasteita.
Paneelissa tuli esille, että tietotekniikka vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnassa ja se tekee mahdolliseksi myös muiden alojen kasvun. Tietotekniikan koulutus pitäisi aloittaa jo peruskoulussa, niin että meillä on riittävästi korkeatasoisia alan osaajia.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto