Insinöörikoulutuksen puolesta otettiin kantaa Helsingissä,
Nuoria kannustettiin hakemaan opiskelupaikkaa tekniikan alalta.
Minna Blomqvistin mukaan tekniikan ala tarjoaa monipuolisia uravaihtoehtoja.
Insinööri-lehti tekniikka

Insinööriosaamiselle on tarvetta

Korkeakoulujen yhteishaku on parhaillaan käynnissä. Nuoria kannustettiin eilen Helsingin Rautatietorin jääpuistossa järjestetyssä tilaisuudessa hakemaan opiskelupaikkaa tekniikan alan koulutusohjelmista. Insinööriopintonsa aloittavien nuorten työllistymismahdollisuudet ovat hyvät ja monipuoliset. Insinöörien eläköitymisen ja teknologian nopean kehityksen myötä työpaikoilla tarvitaan uudenlaista osaamista. 

Tilaisuudessa puhunut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen muistutti, että hyvinvointiyhteiskunnan ja kilpailukyvyn rakentamisessa insinööreillä on merkittävä rooli. Ministeriön asettama työryhmä on esittänyt tekniikan ja liikenteen koulutusalan aloituspaikkojen lisäämistä. 

Arenen tekniikan alan työryhmän jäsen Tauno Kekäle kertoi, että opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan vuoteen 2020 asti Suomessa on noin 245 insinöörin vuosittainen vaje. Kekäleen mielestä ministeriön esittämä tekniikan ja liikenteen koulutusalojen aloituspaikkojen lisääminen ei täysin kata tulevaisuuden insinöörivajetta. 

Tulevaisuuden tekijät

Wärtsilän Energy Solutions -liiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvistin mukaan tekniikan alaa opiskelemalla on mahdollisuus olla mukana luomassa parempaa tulevaisuutta.

– Tekniikkaa kehittämällä voidaan luoda edellytykset kestävälle kehitykselle, Blomqvist sanoi.

Wärtsilä on insinöörien merkittävä työllistäjä. Yhtiön palveluksessa työskentelee yhteensä noin 19 000 työntekijää, joista 3 800 tekee töitä Suomen toimipisteissä tuotannon, tuotekehityksen, myynnin ja asiakaspalvelun parissa. Vakituisen henkilökunnan lisäksi yhtiö palkkaa vuosittain noin viisisataa kesätyöntekijää, joista valtaosa on insinööriopiskelijoita. 

– Wärtsilä tarvitsee insinööriosaamista tänään, huomenna ja tulevaisuudessa, Blomqvist korosti.

Blomqvistin mukaan digitaalisaatio on muuttanut Wärtsilän liiketoimintaa.

– Esimerkiksi laivojen huoltotöitä voidaan nykyisin tehdä etänä, mikä nopeuttaa asiakaspalvelua ja säästää luontoa.

Monipuolisia töitä

Blomqvist harmittelee sitä, että monilla nuorilla ei ole käsitystä tekniikan alan koulutuksen tarjoamista monipuolisista uravaihtoehdoista. Insinööri voi kehittää teknistä asiantuntijuutta tai suunnata osaamistaan esimerkiksi myynti- tai projektityöhön.

– Tekniikan alan asiantuntijatyöt eivät ole mitään haalarihommia vaan siistiä sisätyötä.

Wärtsilä pystyy tarjoamaan tekniikan alan asiantuntijoille haasteellisia töitä niin Suomen kuin ulkomaan toimipisteistä. 

– Seikkailunhalusille osaajille löytyy esimerkiksi projekti- ja huoltotöitä hyvin eksoottisista maista, Blomqvist sanoi.

Nuoria ja kokeneita osaajia tarvitaan

Pöyry Finlandin toimitusjohtaja Pasi Tolppanen kertoo, että yhtiö rekrytoi viime vuonna 200 uutta osaajaa, joista 30–40 prosenttia oli harjoittelijoita. Monet harjoittelijat tekevät insinöörityönsä Pöyrylle ja valmistumisen jälkeen jäävät taloon töihin.  Tolppasen mukaan yhtiö palkkaa nuorten lisäksi myös kokeneempaa väkeä, sillä vaativiin asiantuntijatehtäviin tarvitaan vankkaa ammattitaitoa.

– Rakennustekniikan ja talotekniikan asiantuntijoiden lisäksi tarvitsemme myös sähkö- ja automaatiotekniikan osaajia.

Pöyry työllistää Suomessa noin 1 600 henkilöä ja maailmanlaajuisesti 6 000 työntekijää. Tolppanen kertoo, että suurin osa yhtiön Suomen rekrytoinneista tehdään pääkaupunkiseudulla, mutta uusia työntekijöitä palkataan myös muun muassa Oulun, Kuopion ja Tampereen toimipisteisiin.

Teksti ja kuvat: Päivi-Maria Isokääntä, Insinööriliitto