Maailman viimeaikaisista tapahtumista huolimatta ilmastonmuutos ei ole pysähtynyt hetkeksikään. Maailman maiden on alennettava hiilidioksidipäästöjä, ja Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä.
Tavoite ei onnistu ilman tekoja, toisaalta siihen pääseminen ei vaadi isoja, pysyviä uhrauksia. Hiilineutraalisuuteen voidaan päästä teknologian avulla, ja se on insinööripäivänä järjestetyn Suomessa toimivien insinöörijärjestöjen liiton Engineers Finlandin seminaarin pääsanoma.
– Sanotaan, että ei ole kestävää muuttaa teknologiaa vaan ihmisten käyttäytymistä. Näiden asioiden laittaminen vastakkain on minusta väärin. Teknologia muuttaa myös ihmisten tapoja. Siksi insinöörien pitää olla tietoisia innovaatioidensa sosiaalisista vaikutuksista, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Hiilipäästöjen vähentäminen näkyy etenkin energiasektorilla, johon vaikuttaa nyt myös Ukrainan sota. Jos Suomi lopettaa öljyn, kaasun, hiilen, puulastun ja kaasun tuonnin Venäjältä, ne voidaan pääosin korvata länsimaisilla, fossiilittomilla lähteillä. Ne ovat vain selvästi kalliimpia.
– Kaasua käytetään lämmitykseen ja teollisuudessa, ja sitä on hankalinta korvata, Ollikainen summaa.
Vihreä siirtymä tuo työtä
Teknologisten pulmien ratkaiseminen vaatii entistä enemmän insinöörityötä. Konsulttiyhtiö Gaian vanhempi konsultti Millariia Wikman laski Engineers Finlandille, että vihreän siirtymän toteuttaminen vaatii skenaariosta riippuen 3 150–4 540 uutta insinööriä Suomen työmarkkinoille joka vuosi entisten lisäksi.
Insinöörit tarvitsevat oman osaamisalueensa entistä enemmän yleisymmärrystä muilta aloilta. Näiden lisäksi tarvitaan metataitoja, kuten jatkuvaa oppimista, tiimityötä, viestintätaitoja ja joustavuutta, Wikman laskee.
Uusien ratkaisujen kehitys vaatii myös rahaa. Suomi on sitoutunut tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattamiseen neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Parlamentaarisessa tki-työryhmässä ollut kansanedustaja Mari-Leena Talvitie vakuutti, että tavoitteelle on eduskuntapuolueiden tuki.
Tulevaisuus tarjoaa vaihtoehtoja
Pohjoismainen insinöörijärjestö ANE esitti insinööripäivän seminaarissaan neljä mahdollista skenaariota, joita kohti kehitys on viemässä. Tulevaisuutta määrittää joko teknologia, yhteisöjen osaaminen, henkilökohtainen kehittyminen tai paikallisuus.
Pohjoismaiset asiantuntijat kommentoivat vaihtoehtoja. Heidän huuliltaan oli vaikea lukea, että yksikään skenaario olisi vaikuttanut muita todennäköisemmältä. Pikemminkin ne keskittyivät tulevaisuuden eri puoliin.
Ruotsalaisen Sustechable-verkoston perustaja Aurore Belfrage toivoi visioiden sijaan yhteiskunnalta pitkän aikavälin sitovia tiekarttoja. Hän halusi esimerkiksi, että kaikille päästöille asetetaan niille kuuluva hinta.
– Jos sanotaan selvästi, miten fossiilisen energian tuet lopetetaan ja milloin niitä ei enää pumpata maaperästä, se antaa kehykset innovaatioiden kehittämiselle.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Alexey Lagutkin /Mostphotos
