Markkinataloudessa hinnat elävät jatkuvasti. Koronaviruspandemiasta johtuen Suomessa hintatason nousu on kiihtynyt viime vuosista. Vuoden 2021 aikana hinnat nousivat keskimäärin yli kaksi prosenttia.
Kun tavaroiden ja palveluiden hintataso nousee laajasti, kyse on inflaatiosta. Yhdellä eurolla saa tällöin vähemmän kuin ennen, eli rahan ostovoima heikkenee.
Inflaatiota mitataan niin kutsutun kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksella. Kuluttajahintaindeksi mittaa palveluista ja tavaroista koostuvan kulutuskorin hintaa. Kulutuskorissa eri tavaroita ja palveluita on painotettu niiden keskimääräisen kulutuksen mukaan.
Inflaatiolla on eri syitä
Hintatason nousu voi johtua monesta eri syystä. Hintojen kannalta sekä kysyntä että tarjonta ovat oleellisia tekijöitä.
Jos hyödykkeen tarjonta supistuu kysynnän pysyessä ennallaan, sen hinta alkaa nousta. Kuluttajat haluavat tavaraa tai palvelua, jota markkinoilla on tarjolla vähemmän.
Tuotteen tarjoaja voi nostaa hintaa, koska se mennee kaupaksi joka tapauksessa. Samoin tapahtuu, jos tuotteen kysyntä kasvaa äkillisesti eikä sen tarjonta kasva samassa suhteessa.
Pandemian aikana inflaatio pysyi aluksi maltillisena. Vuoden 2020 keskimääräinen inflaatio oli vain 0,3 prosenttia. Suomessa talous supistui samaan aikaan lähes kolme prosenttia. Sen aiheutti pääosin yksityisen kulutuksen supistuminen, joten kulutus ei luonut paineita hintojen nousulle.
Kysyntä kasvanut
Rajoitusten ja epävarman tilanteen keskellä kuluttajien säästämisaste nousi korkeaksi ja kulutus väheni. Talouteen muodostui patoutunutta kysyntää.
Rajoitusten poistuessa kysyntä on alkanut jälleen kasvaa. Tämä on yksi hintoihin vaikuttanut tekijä. Samalla myös tarjontapuolella on ongelmia, mikä vielä vauhdittaa hintojen nousua.
Osa yrityksistä on koronan aikana lykännyt investointejaan. Tuotantokapasiteetti on heikentynyt. Kun vielä koronatartunnat ovat rajoittaneet yritysten tuotantomahdollisuuksia, tarjontapuolelle on syntynyt pullonkauloja.
Hintojen nousu ei ole symmetristä. Vuoden 2021 nopeutunutta inflaatiota selittää etenkin energian hinnan nousu. Energian ja asumisen hintojen nousu kattoi lähes puolet vuoden 2021 inflaatiosta.
Energian lisäksi elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan hintojen muutokset ovat olleet merkittävässä roolissa. Myös liikenteeseen liittyvät ja erityisesti polttoaineiden hinnat ovat nousseet.
Vaikutukseltaan sekä energian ja asumisen että liikenteen hinnat ovat nousseet eniten koko vuoden aikana.
Inflaation hyödyt ja haitat
Päällisin puolin yleinen hintatason nousu saattaa vaikuttaa negatiiviselta ilmiöltä, mutta inflaatio on myös tarpeellinen ilmiö taloudessa. Oikean tasoinen inflaatio toimii eräänlaisena öljynä talouden rattaissa.
Kun hinnat nousevat tasaisesti, kuluttajilla on kannuste kuluttaa jatkuvasti. Hintatason maltillinen nousu siis ylläpitää kulutusta.
Inflaation vastakkainen ilmiö on deflaatio, hintatason lasku. Tällöin kuluttajilla on kannuste lykätä hankintojaan, koska ne ovat myöhemmin halvempia.
Tämä jarruttaa kulutusta ja siten talouden kasvua, ja saattaa jopa pahentaa deflaatiota. Kun kuluttajat tiedostavat yleisen hintatason nousun, heillä on kannuste tehdä hankinnat mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Inflaatiolla voi olla myös haitallisia vaikutuksia. Korkea inflaatio syö nopeasti kuluttajien ostovoimaa, jos palkat eivät reagoi inflaatioon. Ostovoiman heikkenemisen myötä kuluttajien elintaso laskee.
Myös nk. palkkainflaatio voi muodostua ongelmaksi. Jos palkkoja nostetaan korkean inflaation tilanteessa paljon, nimelliset palkankorotukset voivat siirtyä yrityksen hinnoittelun kautta lopputuotteiden hintoihin, jolloin palkankorotukset kiihdyttävät vain inflaatiota lisää.
Inflaatio on henkilökohtainen
Kotitalouksien kulutustottumukset eroavat toisistaan paljon, joten inflaation kiihtyminen vaikuttaa ihmisiin eri tavalla. Eniten inflaatiosta kärsivät ne kotitaloudet, jotka kuluttavat paljon niitä tavaroita ja palveluita, joiden hinnat nousevat eniten.
Vaikka mittaamme inflaatiota kuluttajien osalta vain yhdellä mittarilla, inflaatio on kulutustottumuksista riippuen henkilökohtainen asia. Omia kulutustottumuksia muuttamalla voi siis lieventää inflaation vaikutuksia omaan elämäänsä.
Palkkakehityksellä ja inflaatiolla on suora yhteys. Jos hinnat nousevat palkkoja nopeammin, palkansaajan ostovoima heikkenee. Tämä on ongelmallista kulutuksen näkökulmasta, koska kuluttaja pystyy ostamaan aiempaa vähemmän tavaroita ja palveluita.
Inflaatio syö reaaliansioiden ohessa myös säästöjä. Ahkerimmin säästäneet kuluttajat menettävät säästöjensä ostovoimaa inflaatioprosentin verran.
Inflaatio vaikuttaa myös kuluttajien käyttäytymiseen markkinoilla, ainakin hetkellisesti. Jos esimerkiksi kahvin hinta nousee rajusti, sitä juova kuluttaja saattaa vähentää kahvin juomista ja siirtyä teen juojaksi.
Inflaatio voi myös yleisesti vähentää kulutusta, mikä normaalisti jo itsestään hidastaa inflaatiota.
Avainsana on hintavakaus
Inflaatiosta voi tulla ongelma, kun hinnat nousevat yllättäen ja palkkojen nousu ei pysy inflaation perässä. Jos hintatason nousu on maltillista ja tasaista, palkat seuraavat perässä ja talouden toimijat tietävät tämän. Tällöin voidaan puhua hintavakaudesta.
Hintavakautena voidaan pitää tilaa, jossa hintatason muutoksia ei tarvitse ottaa liikaa huomioon kulutuspäätöksiä tehdessä. Eurojärjestelmän tavoitteena on pitää inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä kahdessa prosentissa.
Hintavakautta pyritään pitämään yllä raha- ja finanssipoliittisin keinoin. Ohjauskorko on yksi keskeisimmistä rahapolitiikan välineistä. Se on korko, jolla keskuspankit lainaavat rahaa edelleen pankeille. Ohjauskoron muutokset vaikuttavat pankkien kautta välillisesti markkinakorkoihin ja talouteen.
Inflaatiota voidaan hidastaa vähentämällä liikkeellä olevan rahan määrää, joka onnistuu vähentämällä luotonantoa. Kun keskuspankit nostavat ohjauskorkoa, markkinakorot nousevat. Tämä hillitsee luotonottoa ja kulutusta ja edelleen vaikuttaa talouskasvuun.
Valtio voi hillitä inflaatiota myös vähentämällä julkista kulutusta ja kiristämällä veroja. Näiden toimenpiteiden seurauksena kulutus vähenee. Samalla myös talouskasvu saattaa hidastua.
Inflaatiosta on taloudessa hyötyä, mutta sen hillitseminen on oleellisen tärkeää. Hintavakauden säilyttäminen on talouden kannalta parempi kuin aloittaa palkkojen ja inflaation välinen kilpajuoksu.
Inflaatioennusteet ovat olleet tylsiä
Etenkin keskuspankit pyrkivät tarjoamaan ennusteita hintatason noususta. Viimeisen vuosikymmenen aikana inflaatioennusteet ovat kärsineet mielenkiinnottomuudesta, kun hintojen muutokset ovat olleet todella maltillisia.
Inflaation ennustaminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertaista, ja se näkyy myös ennusteiden ja toteutuneen inflaation välillä. Usein ennusteet jäävät toteutuneeseen inflaatioon nähden liian alhaisiksi.
Inflaation mittaamiseen käytetty kulutuskori koostuu useista eri alaeristä, kuten energiasta, elintarvikkeista ja matkailusta. Näiden hintakehitykseen taas vaikuttavat esimerkiksi niihin käytettyjen raaka-aineiden hintojen kehitykset.
Inflaatioennuste on siis monesta palasesta koostuva kokonaisuus, jossa on paljon muuttujia. Inflaatioennusteet vaativat siis lukutaitoa.
Inflaatioennusteilla saattaa olla myös vaikutusta kuluttajien kulutuskäyttäytymiseen. Korkeat inflaatioennusteet voivat vahvistaa kysynnän kasvua ja nostaa inflaatio entisestään, kun kuluttajat odottavat hintojen nousevan edelleen.
Ennusteissa odotetaan korkean inflaatiovauhdin jäävän hetkelliseksi juuri kulutuspatoumien vuoksi, ja tasaantuvan vielä vuoden 2022 aikana.
Paavo Hurri
Insinööriliiton ekonomisti
