Diakonin DiaHavu-talon asukas Eino Kaijaa aloittamassa liikunnallista hupikierrosta Mirkku-mobiilirobotin kanssa.
Insinööri-lehti tekniikka

Ikäihmiset suhtautuivat myönteisesti robottiin

Satakunnan ammattikorkeakoulu kokeili Mirkku-robottia ikäihmisten ohjaukseen ja henkilökunnan perehdyttämiseen.

Porilaisessa ikäihmisille tarkoitetussa Diahavu-talossa kokeiltiin viime viikolla hoivarobotti Mirkkua. Yliopettaja Mirka Leino sanoo kokeilun onnistuneen hyvin.

– Odotimme, että robottia vastaan olisi ollut ennakkoluuloja. Kokeilu perustui kuitenkin vapaaehtoisuuteen, joten siihen osallistui vain ihmisiä, jotka olivat halukkaita kokeilemaan robottia.

Mirkku ohjasi asukkaiden liikuntaa pitämällä ulkona erilaisia rasteja, joilla se ohjeisti tekemään linnuilta inspiraation saaneita liikesarjoja. Osa asukkaista seurasi mukana rullatuolilla, osa rollaattorilla.

Robotti auttoi henkilökuntaa työhön perehdytyksissä. Esimerkiksi siistijät saattavat vaihtua viikoittain, joten heitä on muistutettava työtehtävistä eri huoneissa. Robotti kuljetti muun muassa roskia, liinavaatteita ja ruokaa.

Syksyllä kokeillaan valvontaa

Kokeilu jatkuu syksyllä, jolloin Mirkulle annetaan tehtäväksi valvoa asukkaita yöaikaan.

– Muistisairaat lähtevät välillä ulos harhailemaan, ja robotti voi käydä opastamassa heidät takaisin huoneeseensa. Tarvittaessa robotti kutsuu paikalle yöhoitajan.

Leino ei usko robottien korvaavan ihmisiä hoivakodeissa, mutta joitakin työtehtäviä ne voivat viedä.

– Hoitajan työpanos voidaan käyttää ikäihmisten kanssa olemiseen, eikä heidän tarvitse juoksennella hakemassa tavaroita pitkin käytäviä.

Mieluummin kaksin kuin yksin

Jos vaihtoehtona on, että vanhukset joutuvat viettämään aikansa täysin yksin, osa on hankkeen kokemusten perusteella mieluummin robotin seurassa.

Robotti tunnistaa asukkaat ja työntekijät rfid-tunnisteen avulla. Konenäöllä robotti pystyy tarkistamaan, ettei tunniste ole jäänyt esimerkiksi pöydälle vaan se on ihmisen mukana. Robotti erottaa myös, milloin ihminen on pitämässä asukkaasta huolta ja milloin tämä on yksin ja mahdollisesti seuran tarpeessa.

Kaupallista käyttöä Roborfid-hankkeen robotilla ei vielä ole. Laite maksaa kymmeniätuhansia euroja.

– Robotit maksavat varmaan nopeasti itsensä takaisin. Niiden yleistymistä hidastavat ennemmin erilaiset eettiset ja lainsäädännölliset kysymykset, joiden käsittely on vielä kesken.

Teksti: Janne Luotola
Kuva: Mirka Leino