Suomalaisten elinikä on lähes kaksinkertaistunut runsaassa sadassa vuodessa. Naiset elävät nyt keskimäärin lähes 84-vuotiaiksi ja miehet yli 77-vuotiaiksi. Yli 65-vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona.
Parhaillaan pohditaan kuumeisesti eri työryhmissä, miten eläkejärjestelmämme ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys saadaan ylläpidettyä. Miten ihmiset saadaan pysymään pitempään työelämässä ja millä keinoin yhteiskunnalle kalliiksi tuleva korkea työkyvyttömyys saadaan laskettua. Työeläkejärjestelmän ja kansaneläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeiden piirissä on yli 250 000 henkilöä. Kustannukset näistä ovat yli kolme miljardia euroa.
Suomi on menestystarina
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelutyöryhmissä mukana olleen Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtajan Markus Lahtisen mielestä Suomi on jo osoittautunut menestystarinaksi.
– Meillä on paljon vahvuuksia; demokratia, koulutus, finanssilaitokset ja julkishallinto toimivat hyvin, hän sanoo.
Globalisaatio, joka periaatteessa on hänen mielestään hyvä ilmiö, tuo kuitenkin epävarmuustekijöitä kuten yhä voimistuvat suhdannevaihtelut. Irtisanomisten ja vähennysten määrät lisääntyvät ja tämä luo epävakautta.
– Kilpailukyvyn ylläpitäjänä tuottavuus on edelleen merkittävin komponentti, Lahtinen sanoo.
Hyvinvointivaltio on hänen mielestään aina ollut mahdollistaja; sosiaaliturva on pienentänyt muutosvastarintaa ja progressiivinen tulovero on tasoittanut tuloeroja. Kukaan ei kuitenkaan Lahtisen mielestä tiedä, kuinka suuri paljon puhuttu kestävyysvaje on.
– Tärkeintä on kuitenkin sen aikaansaama prosessi eikä pelkkä luku, Lahtinen sanoo.
Hän näkee ikääntyvillä työmarkkinoilla selviä uhkia. Kansainvälinen kilpailu pakottaa tarkastelemaan kustannuksia ja tuottavuutta. Silloin ikäihmiset joutuvat luupin alle. Mutta hän näkee ikääntyneissä ikäluokissa myös kilpailuetua.
– Jos kokemusta ja näkemystä arvostetaan yrityksen menestystekijöinä, silloin ikääntyneet voivat olla kilpailuetu, Lahtinen ennustaa.
Suomi selviää ylläpitämällä hyvät rakenteet koulutuksessa, henkisen pääoman luomisessa ja rahoitusmarkkinoiden toimivuudessa.
Poliitikoille ja etujärjestöille hän heitti pallon: Mahdollistakaa uudet ajatukset ja tarjotkaa vaihtoehtoja.
Mitä aivot kestävät
Informaatioyhteiskunta asettaa suuria muutoksia myös aivojen toiminnalle. Tietointensiivinen asiantuntijatyö on niille yhä vaativampaa.
– Kaikki informaatio saa merkityksen aivojen tiedonkäsittelyn kautta, sanoo tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta.
Nuoren ja vanhan aivojen tiedonkäsittelyssä on hänen mukaansa eroja. Kokeneella työntekijällä tieto, taito ja kokemus ovat tallentuneet aivojen hippocampukseen, josta relevantti tieto on helposti löydettävissä. Nuoremmissa aivoissa tietojärjestelmä ei vielä tiedä, mikä on oleellista.
Ikääntyneillä aivoilla asiakokonaisuuksien hallinta ja abstrakti ajattelukyky on kehittynyttä eikä oppimiskykykään ole hävinnyt minnekään.
Müllerin tekemien aivotutkimusten mukaan aivojen otsalohkojen kypsyminen jatkuu 25-, jopa 30-vuotiaaksi asti. Hän korostaa Lahtisen tavoin monipuolisen yleissivistyksen hankkimista ennen urapäätösten tekemistä.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, InsinööriliittoTeksti on koottu Akavan syysliittokokousseminaarin ’Ikääntyvä Suomi – asenteet ja rakenteet remonttiin’ alustusten pohjalta.
