Pilvipalvelussa tietoja ja ohjelmia käytetään internetin kautta. Pilvet tarjoavat tekniikan käyttöön joustavuutta. Mukana seuraa myös toinen puoli eli uhka tietojen katoamisesta.
Yksittäisten pilvikäyttäjien määrää on mahdoton laskea, koska jo älykännyköiden käyttö on usein näkymättömästi pilvipalvelua. Tilastokeskuksen mukaan 51 prosenttia yrityksistä käytti vuonna 2014 jotakin pilvipalvelua, eniten sähköposteja.
Pilvitietoihin pääsee kaikkialta, kahvilassa, lentokoneessa tai asiakkaan luona, kun käytössä on internet-yhteys. Yksinkertaisimmin pilvi on tiedon pilvitallennusta. Kehittyneemmin sillä tarkoitetaan ohjelmien käyttämistä internetistä.
Mikä hyvänsä ohjelmien käyttö internetissä ei ole pilvipalvelua, vaan sellainen joka venyy tai kutistuu käyttäjätarpeen mukaan ja tekniikka ottaa huomioon nämä joustot.
Tiedon hallinnan ongelmia
Applen perustaja Steve Wozniak arvelee, että pilvikäyttö viidessä vuodessa tuottaa suuria vaikeuksia, koska käyttäjän tiedot eivät ole enää hänen hallinnassa.
Yrityksille uuteen järjestelmään siirtyminen pilvessä on laite- ja ohjelmistokustannuksiltaan merkittävästi edullisempaa, asennukset nopeampia ja ylläpito kevyempää. Tilaaja saa skaalautuvia ympäristöjä käyttäjämäärän tai käyttöasteen mukaan. Tilaaja ostaa palveluja, ei konesalia.
Pienyritykset saavat palveluja, jotka ennen olivat mahdollisia vain suuryrityksillä. Tarjolla on myös sekaratkaisuja tilanteisiin, joissa oma palvelinkapasiteetti ei riitä; silloin sitä kasvatetaan pilvestä.
Ääripäässä asiakkaalla ei ole lainkaan omia palvelimia, vaan nojaudutaan täysin vieraisiin koneisiin ja niiden ohjelmiin.
Pilvipalveluihin liittyy uhkia
Uhat liittyvät ensimmäiseksi tietoliikenteeseen asiakkaan ja pilven välillä. Pilveen ei saa yhteyttä.
Tekniset ongelmat voivat olla yksinkertaisia alkaen kaapeleista tai langattoman yhteyden katkeamisesta. Huonolla onnella kaivuri katkaisee valokaapelin, kuten viime vuonna kävi Elisalle. Pienessä harmissa sähköposti ei toimi, laajalla verkkomyyntiyrityksellä häiriöllä on strategisia seurauksia.
Pilvikeskukset lupaavat, että heillä on varakoneiden varakoneita hajautettuina. Esimerkiksi Microsoftin pääkoneistus varakoneineen on Irlannissa, mutta tietoja monistetaan muun muassa Alankomaihin.
Vaikka tieto olisi turvassa pilvessä, se saattaa silti olla tavoittamissa. Palvelu voi katketa torjumattomaan palvelunestohyökkäykseen, jossa suurilla kyselypyynnöillä lannistetaan palvelut.
Operaattorin henkilökunta saattaa olla huolimatonta. Jopa Microsoft joku vuosi sitten hukkasi satojen tuhansien asiakkaidensa tiedot kun varapalvelua ei tarkistettu.
Torjumattomia katastrofeja ovat tulipalot, tulvat tai maanjäristykset. Jos jälkimmäisiä ei suuremmin esiinny Suomessa, suomalaista tietoa on paljon ulkomaiden konesaleissa.
Ei täydellistä suojaa rikollisilta
Pankeissa pilvitiedot suojataan paremmin kuin tavallisissa yrityksissä. Silti päättäväiset rikolliset voivat suodattaa tietoliikenteestä tilitietoja ja tunnisteita. Käyttäjät voidaan johdattaa väärennetylle sivustoille kuten pankkien näköissivustolle.
Samanaikaisissa virtuaalisissa ympäristössä jokaisen yksittäisen tietokannan pitää olla tiivis. Jos yhdessä ympäristössä on suunnitteluvirhe, sen avulla voi periaatteessa varastaa tietoa rinnakkaisilta virtuaalikoneilta.
Palveluntarjoajia on erikokoisia ja erilaisin elinikäodotuksin. Aina kaikille suurin ei ole paras, mutta halvat ilmaiset palvelut eivät elä loputtomasti. Palvelusta riippuvaisuus aiheuttaa vaikeuksia, kun tiedot pitää vaihtaa toiseen palveluun.
Teksti: Erkki Niiranen /Heksis