Suomalaiset monikansalliset yritykset vähensivät globaalin talouskriisin vuosina 2007–2010 henkilökuntaansa eri puolilla maailmaa sijaitsevissa tytäryhtiöissä yhteensä 82 000 henkilöllä. Niistä valtaosa eli 66 000 toteutui Suomessa, selviää Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Suomessa lähes puolet henkilöstövähennyksistä toteutui 30 suurimmassa yrityksessä. Selvimmin liiketoiminnan painopisteen siirtyminen ulkomaille näkyi rakentamisessa ja tietyillä palvelualoilla.
Pekka Sauramon ja Ritva Oeschin tutkimuksen taustalla on näkemys, että kriisivuosien analysointi antaa yleisempääkin tietoa kansainvälistyneiden suomalaiskonsernien kansainvälistymiskehityksen nykyvaiheesta ja erityisesti niiden liiketoiminnan painopisteen muutoksista.
Maailmalle mentiin kriisistä huolimatta
Kriisivuosista huolimatta suomalaiset monikansalliset konsernit jatkoivat kansainvälistymisstrategiansa toteuttamista niiden kannalta tärkeillä alueilla eri puolilla maailmaa. Joiltakin osin kansainvälistymiskehityksen tietyt piirteet tulivat kriisivuosina esille selvemmin kuin normaaleina kasvun vuosina.
Teollisuuden eri toimialoilla toimivissa yrityksissä sopeutumistavat ja kehityserot saattoivat vaihdella merkittävästi.
Paperiteollisuudessa henkilökunta supistui enemmän Suomessa kuin ulkomailla, mutta myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, henkilöstö väheni huomattavasti. Erot ulkomaiden välillä saattoivat olla suuria. Paperiteollisuuden sopeutumisen tekee erityiseksi globaalin talouskriisin yhdistyminen globaaliin rakenteelliseen murrokseen.
Metalliteollisuudessa henkilöstö supistui Suomessa jonkin verran voimakkaammin kuin ulkomailla. Eri maissa kehitys saattoi kuitenkin olla hyvin erilaista. Henkilöstö supistui esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, mutta toisaalta sen määrä kasvoi Aasiassa, erityisesti Intiassa.
Metallissa väki väheni kotimaassa
Metalliteollisuuskonsernien kehityksessä onkin kuvastunut sekä kansainvälinen talouskriisi – erityisesti euroalueen kriisi – että konsernien liiketoiminnan laajentamisen jatkaminen Aasiassa sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.
Suurimmat kehityserot Suomen ja ulkomaiden välillä havaitaan rakentamisessa sekä tietyillä palvelualoilla kuten kaupassa, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimustoiminnassa sekä informaatio- ja viestintätoimialalla. Näillä palvelualoilla monikansallisten konsernien henkilökunnan lukumäärä supistui kotimaassa, mutta kasvoi ulkomailla.
Rakentamisessa henkilöstön määrä kasvoi sekä Suomessa että ulkomailla. Se, että Suomessa henkilöstö supistui ajanjaksolla 2007–2010 selvästi enemmän kotimaassa kuin ulkomailla, selittyykin pitkälti kehityseroilla rakentamisessa ja tietyillä palvelualoilla.