Maan hallitus aikoo uudistaa vasta kaksi vuotta sitten muutettua yhteistoimintalakia. Insinööriliitto jätti lakiesityksestä kielteisen lausunnon elokuun lopussa.
– Koko ajan on huudettu sen perään, että lakia pitäisi yksinkertaistaa, mutta tästä on tulossa järkyttävän monimutkainen, sanoo liiton lakimies Maria Jauhiainen.
Lakiin on tulossa yrityksen koon mukaan useita ehtoja, jotka vaikuttavat siihen, miten ja kuinka usein yrityksen ja henkilöstön tulee käydä vuoropuhelua.
Yleinen soveltamisraja nousee aiemmasta 20 työntekijästä 50:een. Pienemmässä yrityksessä sovelletaan niin sanottuja kevennetyn vuoropuhelun säännöksiä, eli kokouksia on vuosittain vähemmän.
Sääntöjä voi rikkoa vahingossa
Useat ehdot vaikuttavat käytävien neuvotteluiden tapaan ja määrään. Jauhiaisen mukaan ehdoista on tulossa niin monimutkaiset, että niitä voi rikkoa vahingossa. Riskinä on tällöin, että työnantajalle määrätään joko hyvityssakko tai työnantajan edustaja syyllistyy yhteistoimintalakirikkomukseen.
– Pienellä yrityksellä ei ole välttämättä sellaista juridista osaamista, että se pystyy suorittamaan lain velvoitteet oikein, Jauhiainen varoittaa.
– Lain tarkoituksena ei ole tehdä papereita vaan kehittää henkilöstön osaamista. Lain ei pitäisi kannustaa vähentämään vuoropuhelua ja yhteistoimintaa yrityksissä vaan pikemminkin lisätä sitä, sillä siitä hyötyvät kaikki.
Muutosneuvottelut nopeutuisivat
Työvoiman vähentämistä koskevien muutosneuvotteluiden neuvotteluajat lyhenevät esityksessä. Aika kutistuu kohteena olevien henkilöiden määrän perusteella joko kuudesta kolmeen viikkoon tai kahdesta yhteen viikkoon.
– Luottamushenkilöt ovat antaneet liitolle palautetta, että nykyisetkin aikamäärät ovat liian lyhyitä asioiden todelliseen käsittelemiseen, joten tulevaisuus näyttää huolestuttavalta.
Jauhiainen pitää tärkeänä yritykselle itselleen, että neuvottelut käydään riittävällä tarkkuudella.
– Jos muutosneuvottelut käydään läpi oikein ja perusteellisesti, ihmiset saadaan yleensä ymmärtämään, miksi neuvottelut on täytynyt ylipäätään pitää. Se pitää työnantajakuvan parempana irtisanottavien kesken ja yleensä lisää taloon jäävän henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista.
Kaikki hallituksen tavoittelemat heikennykset nykyiseen yhteistoimintalakiin eivät onnistuneet, sillä osa heikennyksistä oli EU-lainsäädäntöön kuuluvan joukkovähennysdirektiivin vastaisia.
Teksti: Janne Luotola
