Tänään aamupäivällä järjestettiin ensimmäinen maailman insinöörien päivän webinaari, jonka teemana oli kestävä kehitys. Ohjelma loi katsauksen pitkän aikavälin maailmanlaajuisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuun tekniikan avulla.
VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara piti keynote-puheessaan tärkeänä muodostaa Suomeen yritysten verkostoja, jotka pystyvät hyödyntämään tutkimuslaitosten tuottamaa tietoa ja kaupallistamaan sitä. Verkostojen tulee keskittyä niihin teknologioihin, joissa suomalaiset ovat maailman parhaita, koska ongelmat ovat globaaleja.
Koronaviruspandemiaa Vasara pitää tilaisuutena, jossa yhteiskunnalla ja yritystoiminnalla on kimmoke uudistua perinpohjaisesti.
– Se iso muutos, johon meillä ei ole rokotetta, on ilmastonmuutos. Meidän on toimittava siinä vaiheessa, kun on vielä vapausasteita ja teknologiaa voidaan käyttää ennakoivasti. Siten voimme sopeutua sosiaalisesti kestävästi. Jos reagoimme liian myöhään, päädymme kriisimoodiin, jossa vaihtoehtoja ei enää ole.
Sosiaalinen puoli painaa
Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja, europarlamentaarikko Henna Virkkunen halusi puheenvuorossaan kääntää politiikan painopistettä pelkästä ilmastosta kestävään kehitykseen.
– Kestävässä kehityksessä ei ole kysymyksessä vain ilmasto tai ympäristö, vaan siinä on mukana myös taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
Virkkunen muistutti myös, että globaaleiden ongelmien ratkaisussa tarvitaan kaikkien panosta. Hän piti huolestuttavana naisten pientä osuutta tekniikan alalla. Suomi on tässä montaa kehittynyttä maata jäljessä.
Kehityspanokset vaativat toimia
Tilaisuudessa järjestetty paneeli pureutui keinoihin, joilla tutkimus- ja kehityspanoksia saadaan kasvatettua nykyisestä. Sivujuonteena panostuksissa toimii EU:n elpymisrahasto, joka pyrkii paikkaamaan koronaviruspandemian runtelemaa taloutta.
Eduskunnan talousvaliokunnan jäsen Atte Harjanne piti parhaana elvytyskohteena teollisia hankkeita. Vipumekanismin kautta saadaan houkuteltua yksityisiä yrityksiä tekemään isoja tutkimus- ja kehitysinvestointeja.
Investointeja tarvitaan panelistien mielestä yritysten verkostoihin, jotka pystyvät yhdessä ratkaisemaan järjestelmätason ongelmia. Suomessa tällaista osaamista on muun muassa energia-alalla.
– Yrityksissä käydään sisäistä skabaa. Esimerkiksi ABB:llä mietitään, tehdäänkö kehitystyötä täällä vai jossakin muussa maassa. Meidän pitää pystyä tukemaan globaalia, järjestelmätason tutkimusta Suomessa, sanoi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand.
– Kun me saamme investointeja Suomeen, meidän pitää mennä torille juhlimaan samalla tavalla kuin jos me voitamme jääkiekossa, hän kannustaa.
Webinaarin ja paneelin järjesti Suomen insinöörien järjestö Engineers Finland, johon Insinööriliitto kuuluu. Maaliskuun neljättä päivää juhlitaan nyt toista kertaa maailman insinöörien päivänä. Päivän on julistanut YK:n alainen kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: ruutukaappauksia tilaisuudesta
