Insinööriliitto, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro vaativat EU:ta huolehtimaan oman teräteollisuutensa asemasta. Liitot katsovat, että terästeollisuus on monella tapaa uhattuna EU:ssa.
EU:n ulkopuolisten maiden harjoittama polkumyynti, kielletyt valtionavut, erot ilmastopolitiikassa ja valtava ylikapasiteetti ovat johtaneet tilanteeseen, jossa EU:n on toimittava, suomalaiset terästeollisuuden ammattiliitot vaativat.
Metalliliiton, Pron ja Insinööriliiton mielestä myös EU-alueen alhaiset tutkimuspanostukset ovat väärä viesti, jos haluamme säilyttää terästeollisuuden Euroopassa.
Eurooppalaiset ammattiliitot järjestävät tiistaina 9.11. industriAll Europen johdolla Brysselissä eurooppalaisen toimintapäivän terästeollisuuden turvallisten ja taattujen työpaikkojen puolesta. Mielenosoitukseen odotetaan yli kymmentä tuhatta terästeollisuuden työntekijää.
Tärkeä ala Suomelle
Terästeollisuus on tärkeä työllistäjä ja innovaatioiden lähde. EU:n alueella ala työllistää 30 000 ihmistä, joista Suomessa noin 8 000.
– Koko eurooppalainen teollisuus kärsii, jos terästeollisuuden toimintaedellytyksiä ei turvata, sanoo Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Laadukkaan ja kilpailukykyisen teräksen saatavuus on kohtalonkysymys suurelle osalle tärkeimmistä teollisuuden aloista, kuten auto-, laivanrakennus-, elektroniikka-, koneenrakennus- ja sähkötekniselle teollisuudelle.
– Näiden alojen kilpailukyvylle, tuotannon joustavuudelle ja työllisyydelle on tärkeää, että käytetty teräs on laadukkaasta ja lähellä tuotettua, jatkaa puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.
EU pyrkii nostamaan valmistavan teollisuuden osuuden 15 prosentista 20 prosenttiin. Terästeollisuuden liittojen puheenjohtajat kannattavat Euroopan uudelleenteollistamista. Onnistuminen siinä on vaikeaa, jos EU on teräksen ja muiden strategisten raaka-aineiden osalta tuonnin varassa.
EU:n uudelleenteollistuminen nojaa vahvasti uuteen ympäristö- ja ilmastoystävällisempään tuotantoon, tuotantoprosesseihin sekä innovaatioihin.
– Tämä strategia vaarantuu, jos EU:n terästuotanto supistuu rajusti, eikä se siten voisi enää osaltaan tukea uusien tuotteiden syntymistä, toteaa puheenjohtaja Samu Salo Insinööriliitosta.
Sääntöjä on noudatettava
EU:n teollisuus on vastannut suurimmasta osasta maailman innovaatioista, jotka liittyvät terästeollisuuden ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen sekä energia- ja resurssitehokkuuteen. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomen terästeollisuus lukeutuu maailman ympäristöystävällisimpiin.
Suomen hyvinvointi perustuu maailmankauppaan, joka on vapaata, mutta samalla reilua ja sääntöihin perustuvaa. Nykyisen terästuotannon ylikapasiteetin vallitessa moni terästä tuottava maa ei ole voinut vastustaa kiusausta poiketa yhteisesti sovituista polkumyynti- ja valtionapusäännöistä.
Suomalaisten liittopuheenjohtajien mielestä on vaadittava yhteisten sääntöjen noudattamista ja luotava joustavampia mahdollisuuksia pelisääntörikkomuksiin puuttumiseksi.
Suomalaisen terästeollisuuden kannalta olisi hyväksi, jos maailmanmarkkinoilla myytävältä teräkseltä vaadittaisiin myös ympäristön, ilmaston, henkilöstön hyvinvoinnin sekä tulevaisuuden kannalta kestävää tuotantoa.
Kilpailukyky riittää
Terästä tarvitaan jatkossakin ja jossain sitä tuotetaan. Reilussa kansainvälisessä kilpailussa suomalainen terästeollisuus pärjää varmasti, liitoissa uskotaan.
Jos kaupan esteistä, polkumyynnistä sekä liian väljästä ympäristö- ja ilmastopolitiikasta päästään eroon kilpailijamaissa, on Suomi erittäin kilpailukykyinen paikka, jossa työpaikat säilyvät ja jonne yritykset haluavat investoida.
Tämä vaatii tietysti, että jatkossa koulutukseen, tutkimukseen, energiahuoltoon ja infrastruktuuriin panostetaan riittävästi Suomessa.
Suomen hallituksen on oltava aktiivinen Euroopan unionissa ja varmistettava, että terästeollisuuden polkumyynti ei uhkaa eurooppalaista ja kotimaista terästuotantoa. Vain näin varmistamme hyvinvoivan ja kilpailukykyisen EU:n ja Suomen sekä turvaamme teollisuuden työpaikat, liitot vaativat.
