Lounasseteli on monelle pitkään töitä tehneelle tuttu paperilipuke. Se varmisti, että työntekijä syö ravitsevasti työpäivänsä aikana eikä verottaja verottanut etua koko sen arvosta. Lounassetelin juuret ulottuvat Britteihin, josta se levisi Sveitsiin, Ranskaan ja muualle Eurooppaan. Suomessa ensimmäiset lounassetelit otettiin käyttöön vuonna 1974.
Seuraava mullistus tapahtui vuonna 2007, kun Epassi-yhtiö perustettiin Helsingissä ja se kehitti henkilöstöedusta sähköisen version. Nyt Epassi on laajentamassa toimintaansa useisiin maihin, kuten lounassetelin alkuperämaahan Britanniaan. Lisäksi yhtiö toimii Ruotsissa, Puolassa ja Irlannissa.
– Epassin avulla yrityksille ei synny hävikkiä, kun seteleitä ei häviä tai jää käyttämättä. Epassi veloittaa ainoastaan käytetystä edusta. Tätä innovaatiota olemme viemässä maailmalle, tiivistää markkinointijohtaja Aleksi Miikkulainen.
Yhtiön kasvu on nopeaa, ja viime vuonna Epassi saavutti 500 miljoonan euron bruttoarvon. Yhtiö palvelee lähes kahta miljoonaa työntekijää, yli 10 000 työnantajaa sekä 53 000 palveluntarjoajaa.
Lainsäädännöt vaativat räätälöintiä
Sama ratkaisu ei toimi automaattisesti muissa maissa, ja Epassi joutuu selvittämään esimerkiksi maiden eroja verotuksessa. Lisäksi maissa on erilaiset valmiudet digitaalisiin ratkaisuihin.
– Lokalisointi vaatii aina jonkin verran räätälöintiä. Syyt ovat lakiteknisiä, tottumuksellisia ja tulevan kysynnän määrittämiä.
Miikkulainen pitää silti yleisenä trendinä, että työnantajat houkuttelevat työntekijöitä palkan lisäksi työsuhde-eduilla.
– Useat asiakkaistamme vertaavat meiltä saatua dataa sairaspoissaoloihin ja yleisiin hyvinvointikyselyihin. Voimme todeta, että aktiivisesti etujaan käyttävä henkilöstö voi paremmin, työskentelee tehokkaammin ja on vähemmän sairaslomalla.
Livestriimistä saa kulttuurietua
Epassilla on tarjolla lounasedun lisäksi muita verotuettuja etuja, kuten liikunta- ja kulttuurietu, hyvinvointietu, työmatkaetu sekä polkupyöräetu. Hyvinvointietuun kuuluvat muun muassa hieronta, fysioterapia ja hammaslääkäri.
Uusia etuja voi tulla, kun lainsäätäjä niitä tekee, mutta muutokset tapahtuvat hitaasti. Niiden koodaaminen on nopeampaa.
– Esimerkki tästä oli kulttuuriedun käyttäminen livestreameihin pandemian aikana. Laki ei mahdollistanut sitä, vaikka kaikkien mielestä se olisi ollut järkevää. Nyt asia on korjattu, ja useita konsertteja voi maksaa Epassin kulttuuriedulla.
Epassin omat työntekijät nauttivat samoista eduista, joita se tarjoaa asiakkaille. Suomessa käytössä on ravintoetu, liikunta-, kulttuuri-, hyvinvointi- ja työmatkaetu, polkupyöräetu, laaja työterveys, psykologin palvelut ja muita erilaisia työntekoa helpottavia etuja.
Epassin etuvalikoimaan kuuluu lisäksi Ergosafe-tuote, jolla voi maksaa työvälineitä, kuten turvakenkiä ja etätyökalusteita. Työnantaja voi tarjota edun, mutta sille ei lainsäätäjä tarjoa veroetua.
Suomessa toimii myös muita verotuettujen etujen sähköisiä tarjoajia, kuten Edenred ja Smartum.
Sähköstä ei saa veroetua
Pandemia-aikana julkisuudessa nousi ajatuksia esimerkiksi tietoliikenne- ja sähköeduista. Etätyötä kotonaan tekevät voisivat saada työnantajalta kompensaatiota sähkölaskun ja internetyhteyden maksamiseen. Neuvotteleva virkamies Timo Annala valtiovarainministeriöstä sanoo, ettei valmisteilla ole uusia veroetuja. Työnantaja voi toki tarjoutua maksamaan sähkölaskun, mutta työntekijä ei hyötyisi siitä verotuksellisesti.
– Verotuksessa ’sähköseteliä’ käsiteltäisiin normaalina veronalaisena tulona eli se katsottaisiin koko määrältään veronalaiseksi palkkatuloksi, Annala selittää.
Sen sijaan tietoliikenneyhteys on verovapaa etu myös yksityiskäytössä, jos työnantaja on itse hankkinut tietoliikenneyhteyden työntekijän kotiin. Tällöin työnantaja maksaa laskun suoraan operaattorille.
Lounasseteli eli ravintoetu on kenties parhaiten tunnettu työsuhteen luontoisetu. Luontoiseduista säädetään tuloverolaissa, ja niistä saa lisätietoa verottajan sivuilta.
Teksti ja kuva: Janne Luotola
