Luottamusmiesten rooli kiinnosti Enston hallituksen puheenjohtajaa ja EM Groupin omistajaa Marjo Miettistä väitöskirjaksi asti. Hän käyttäisi luottamusmiehiä myös kehittäjinä, ei vain ongelmissa.
Miettinen kertoi väitöskirjansa tutkimustuloksista YTN Summit -tapahtumassa perjantaina. Työnimellä ”Luottamusmiehen identiteettiä etsimässä” kulkeva väitös valmistuu tänä vuonna Tampereen yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.
Aihe on työnantajan tutkimaksi poikkeuksellinen. Miettinen syttyi aiheelle yli kymmenen vuotta sitten Perheyritysten liiton puheenjohtajana, jolloin keskusteli usein SAK:n silloisen puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa.
– Keskustelumme loppuivat aina pohdintaan, mitä luottamusmiesjärjestelmälle voisi oikeasti tehdä, kun joissakin yhtiöissä se toimii ja toisissa ei, Miettinen kertoi.
Miettinen haastatteli 28 luottamusmiestä, myös johtoa. Heti ensimmäinen puhui yhtä kyytiä kolme tuntia.
Miettinen pisti merkille, että yrityksen pääsy tavoitteisiinsa on yhtä lailla tärkeää luottamusmiehille, ei vain johdolle. Luottamusmiehet ajattelevat asiaa henkilöstön kautta.
– On ihan selvää, että jos yrityksellä menee hyvin, kaikilla siinä jollakin tavalla osallisilla menee hyvin.
Yt-laissa myös hyvää
Miettinen löysi paljon hyviä esimerkkejä siitä, mitä luottamusmiehet ovat saaneet aikaan oma-aloitteisuudellaan. Hän katsoi, että yritykset voisivat paljon enemmän hyödyntää luottamusmiesten tietomäärää eräänlaisina kehitysagentteina.
Miettisen pitääkin ikävänä, jos yt-lakia käytetään vain irtisanomisiin.
– Koettakaa te siellä työpaikoilla kääntää tätä. Yt-laissa on paljon hyvää, hän vetosi seminaarin luottamusväkeen.
Luottamusmiehiltä odotetaan suuria. Miettinen ynnäsi aineistonsa perusteella, että hyvältä luottamusmieheltä odotetaan jopa 59:ää eri ominaisuutta; pitäisi olla karismaattinen, lain ja järjestyksen valvoja, yrityksen kehittäjä, kommunikaatiotaituri, sovittelija ja osaava yksilö.
Väitöstyön tekijän keskeisiä johtoajatuksia on, että hyvä luottamusmies tuo yritykseen lisäarvoa ja osaamista, myös yhteisöllisyyttä. Se tarkoittaa jatkuvaa oppimista. Vuoropuhelun ja itsensä jatkuvan kehittämisen avulla rakentuu myös erinomainen identiteetti.
– Juttu ei ole siinä, että te kehitätte itseänne, vaan miten teidän osaaminen saadaan yhteisön hyväksi, Miettinen korosti. Siten helpottuu myös työn siirto seuraajalle jouhevasti.
Hän arvioi, ettei nuoremman polven osaaminen ole läheskään samalla tasolla kuin nyt eläkkeelle siirtyvillä luottamusmiehillä.
Mitä ominaisuuksia Miettinen itse arvostaa eniten luottamusmiehissä? Samaistumiskykyä, suorapuheisuutta ja suoraselkäisyyttä, hän vastaa.
”Myös yhteistyökumppani”
– Sisar todistaa ihanasti! kiitteli YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi Miettisen ajatuksia.
– Jos Suomen yritysjohto laajasti ottaen ajattelisi tuolla tavalla, ylemmillä toimihenkilöillä olisi paljon vähemmän ongelmia, Kauppi uskoo ja valittelee sitä, että pikemmin tietynlainen ammattiyhdistysvastaisuus tuntuu olevan johtajapolvelta toiselle periytyvää kulttuuria.
Kaupin mukaan YTN:ssä toivotaan juuri sitä, että yrityksissä luottamusmiesjärjestelmä nähtäisiin nykyistä laajemmin.
– Aika ajoin luottamusmies on yrityksissä neuvottelukumppani ja siten vastapuoli, mutta ehkä isomman osan ajan hän voisi olla yhteystyökumppani, josta voi olla aidosti hyötyä yrityksen johtamiselle, Kauppi pohtii.
Kauppi sanoo arvostavansa luottamusmiestaidoista eniten substanssin hallintaa, kommunikaatiokykyä ja siihen liittyvää neuvottelutaitoa.
Teksti: Eija Kallioniemi, Kuvat: Kimmo Brandt