Kehitysinsinööri Aleksi Granfors pääsi mielenkiintoisiin hommiin lähes suoraan koulun penkiltä. Hän pääsi pilotoimaan energiayhtiö Vatajankoskelle uudenlaista energiakonseptia, joka yhdistää datakeskusten toiminnan lämmön tuotantoon.
Kankaanpäässä Satakunnassa sijaitseva yhtiö on kehittänyt maailmalla tiettävästi ainutlaatuisen mallin, koska se pystyy hyödyntämään hukkalämpöä hajautetusti siellä, missä sitä syntyy.
Maailmalla on rakennettu kyllä datakeskusten hukkalämpöä kaukolämmöksi muuttavia laitoksia, mutta ne ovat isoja ja siirtävät lämmön yleiseen verkkoon. Kun lämpö siirretään suoraan kohteeseen, jossa sitä tarvitaan, energiansiirto on tehokkaampaa.
Vatajankoski viimeistelee pilottia, jossa Kankaanpään uimahallin yhteyteen sijoitetaan ranskalaisen Qarnotin valmistamia laskentayksiköitä, joiden tuottamaa lämpöä käytetään uimaveden lämmittämiseen. Tuotanto alkaa kesän aikana.
– Uimahallipilotin ideana on varmistaa, että lämpö saadaan hyödynnettyä kiinteistön sisällä. Tällainen konsepti voidaan standardoida ja laajentaa muuallekin, Granfors kertoo.
Ensimmäinen pilotti onnistui
Vatajankoski toteutti pilvilaskentaa myyvän Kuulean kanssa viime vuonna kymmenen laskentayksikön pilotin Kankaanpään voimalaitoksella. Pilvilaskentapalvelujen tuottama hukkalämpö siirretään laskentayksiköistä suoraan kaukolämpöverkkoon.
Valmistuneessa datalämpövoimalassa hukkalämmön siirron hyötysuhde on jopa 96 prosenttia. Kymmenen laskentayksikön yhteisteho on 20 kilowattia. Energiaa se on tuottanut tähän mennessä noin neljän omakotitalon vuosittaisen lämmönkulutuksen verran
– Voimalaitosympäristössä se on mitätön määrä, mutta ideana on se, että saadaan hyödynnettyä kaukolämpöön se energia, mikä menisi muuten hukkaan.
Laskennan asiakkaita ei ole vielä ollut niin paljon, että koko laskentakapasiteetti olisi ollut käytössä. Silloin, kun asiakkaita ei ole ollut, servereillä on laskettu piin likiarvoja. Näin lämmöntuotanto on saatu pysymään tasaisena.
– Teknisen toteutustavan toimivuus on nyt todistettu. Seuraavaksi keskitytään asiakkaiden hakemiseen.
Liiketoiminnallisesti tärkeintä on laskentakapasiteetin myyminen. Tuoton ansiosta hukkalämmön käyttäjän ei tarvitse maksaa investoinneista vaan saa energian pelkällä kuukausimaksulla.
– Suurin kannuste asiakkaalla tulee olemaan imagohyöty, kun se saa hukkalämmön käytettyä järkevästi. Toki asiakas saa lämpönsä sitten kaukolämpöä halvemmalla.
Tarkoitus on laajentaa konseptin käyttöä esimerkiksi uimahalleihin, kylpylöihin ja hotelleihin.
Hiilidioksidipäästöt alenevat
Datakeskukset aiheuttavat maailmassa suuret lämpö- ja hiilidioksidipäästöt. Niiden osuus hiilidioksidipäästöistä ovat ohittaneet jo lentoliikenteen päästöt.
Ympäristön kannalta olennaista on, että hukkalämmön hyödyntäminen vähentää polttamista. Esimerkiksi Kankaanpäässä osa kaukolämmöstä tuotetaan turpeella, jota tarvitaan aiempaa vähemmän. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt saadaan siten alenemaan.
Kankaanpäässä sijaitsevalla Knaufin kipsilevytehtaalla otetaan tänä keväänä käyttöön Vatajankosken toteuttama hukkalämpölaitos. Sen avulla saadaan tuotettua tiettävästi suurin osuus kaukolämpöverkon kokonaisenergiantarpeesta Suomessa, mikä on noin yksi kolmasosa.
– Tehtaan tuottama kuuma vesihöyry on ennen puhallettu taivaalle, mutta nyt höngästä syntyvä lauhdevesi saadaan palautettua tehtaalle ja höngän sisältämä energia saadaan kaukolämpöverkkoon.
Monipuolisuus veti puoleensa
Granfors valmistui energiatekniikan insinööriksi vuonna 2018 Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Hän pääsi harjoittelijaksi Vatajankoskelle jo opiskeluaikana, ja työt jatkuivat valmistumisen jälkeen. Hän ehti kokeilla erilaisia tehtäviä ja on joulukuusta 2019 lähtien toiminut kehitysinsinöörinä.
– Minua kiinnosti tulla pieneen energiayhtiöön töihin, koska pääsen täällä moneen projektiin mukaan.
Porissa asunut opiskelija muutti lopulta Pomarkkuun 25 kilometrin päähän työpaikasta, Porin ja Kankaanpään väliin. Granforsilla on välillä päivystysvuoroja, jolloin pitää ehtiä työpaikalle puolen tunnin varoajalla. Innokkaasti hän on työpaikalle lähtenytkin.
– Tämä on todella mieluisaa, kun pääsee edistämään hukkalämmön ja päästöttömän energian käyttöä.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Annakaisa Helkamäki
