Hallituksen tänään esittämä talousarvioesitys ensi vuodelle turvaa ihmisten ostovoimaa ja kompensoi sähkön hinnan nousua.
– Hyvä, että akuuttiin kriisiin kiinnitetään huomiota, mutta pitkän aikavälin toimia investointeihin pitää olla enemmän, summaa Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.
Sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan kymmeneen prosenttiin joulu-huhtikuulta. Lisäksi valmistellaan muun muassa erillinen sähkövähennys ja määräaikainen sähkötuki.
Perheiden tilannetta helpotetaan monella keinolla. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, loppuvuonna maksetaan ylimääräinen lapsilisä ja useisiin etuuksiin tehdään määräaikaisista korotuksia.
– On erinomaista, että budjettiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla ja estetään progression kiristyminen ansiotason nousun seurauksena.
Velka kasvaa
Vuoden 2023 talousarvioesityksen loppusumma on 80,5 miljardia euroa. Vuodelle 2023 ehdotettu määrärahataso on 15,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Oksan mielestä velan kasvaminen on nyt paikallaan. Hän muistuttaa, että puolet velasta on Suomen omalle keskuspankille, jolloin korot tulevat pankin kautta takaisin.
– Velka on työkalu, jota kriisissä on pakko käyttää. Pitkällä tähtäimellä pitää pyrkiä tasapainoon.
Marinin hallitus on joutunut vastaamaan kolmanteen suureen kriisiin kautensa aikana. Ensin sattuivat pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Nyt talvea kohden Euroopassa on ratkaistava energiakriisi.
Tuet kannustavat työhön
Talousarvioesitys antaa eväitä työllisyyden kasvuun. Yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain. Henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023. Työmatkavähennyksen korotusta jatketaan, vähennys on vuonna 2023 kolmekymmentä senttiä kilometriä kohden.
– Tämä tukee niitä, joiden on pakko liikkua käydäkseen töissä. Oikea liike, joka auttaa nimenomaan tekemään työtä.
Pitkällä aikavälillä pelkät suorat tuet kuluttamiseen eivät lisää energiantuotantoa eivätkä luo kestävää talouskasvua. Oksa toivoo, että katse asetettaisiin pidemmälle.
– Suomen pitäisi ennen kaikkea panostaa energian riittävyyteen ja omavaraisuuden kasvattamiseen. Nyt tarvittaisiin investointeja sekä energian tuotantoon että tutkimukseen, jotta vähäenergisiä ratkaisuja saadaan aikaan lisää.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
