Kiertotalous myllää vanhan kaasuyhtiön Gasumin liiketoimintaa. Kaasun tuonti Venäjältä menettää osuuttaan, ja biokaasun tuotanto kasvaa.
EU:n ilmastostrategia ja Suomen kansalliset päästövähennystavoitteet pakottavat etsimään vaihtoehtoja öljylle ja jopa hieman puhtaammalle maakaasulle.
Vuoteen 2030 mennessä Suomi tavoittelee tuontiöljymäärän puolittamista nykyisestä ja uusiutuvan polttoaineen osuuden kasvattamista puoleen. Kun tuontienergia korvataan kotimaisella, syntyy työpaikkoja.
– Kaasuala työllistää jo nyt. Alalle syntyy tehtäviä tuotantoon, myyntiin, tuotekehitykseen sekä kaasuinfrastruktuurin kehittämiseen, biokaasuliiketoiminnan johtaja Jukka Metsälä sanoo.
Eniten kasvavat biokaasun ja lng:n eli nesteytetyn maakaasun käyttö. Biokaasua voidaan tuottaa yhdyskuntien lietteistä ja biojätteistä sekä teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista. Kun lietettä, biomassaa tai jätettä ei enää polteta vaan mädätetään, talteen saadaan sekä lannoitetta että kaasua. Tämä lisää teollisuuden arvoketjujen ekologista kestävyyttä.
– Toisilla aloilla yritykset haluavat erottautua muista ekologisuudellaan, toisilla aloilla ekologinen tuotanto on jo standardi, Metsälä sanoo.
Tankataan kulkuvälineisiin
Maakaasu ja biokaasu yleistyvät autoliikenteessä. Kaasuautoja on Suomessa yli 2 500, ja Suomen tavoitteen mukaan määrä kasvaa 50 000 autoon vuoteen 2025 mennessä.
Viime vuonna kaasuautojen määrä kasvoi 440:llä, ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana määrä on kasvanut 400:lla.
Kasvun vauhdittamiseksi Gasum avaa kotimaassa muutaman vuoden sisällä 35 tankkausasemaa, joista kymmenen aukeaa tänä vuonna. Kaasuautomalleja on myynnissä Suomessa kymmenkunta.
Kaasun valinnassa houkuttavat ekologisuus ja hinta. Gasumin ja Polttoaine.netin laskelmien perusteella kymmenellä eurolla saa bensiiniä 127:n, dieseliä 175:n, biokaasulla 208:n ja maakaasulla 222 kilometrin matkaan.
Hiilidioksidipäästöt vähenevät
Maakaasu vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 24 prosenttia ja biokaasu 97 prosenttia verrattuna bensiiniin. Biokaasulla kulkevan auton hiilidioksidipäästöt ovat viisi grammaa sadalta kilometriltä. Sähköautolla vastaava luku on Keski-Euroopan sähköntuotannolla 75 grammaa ja bensiinillä reippaasti päälle sata grammaa kilometriltä.
Biokaasu on polttoaineena samanlaista kuin maakaasu eli 98-prosenttisesti metaania. Lähteet ovat kuitenkin uusiutuvia. Kaasua tuotetaan mädättämällä esimerkiksi nurmea, lietteitä tai jätteitä.
Biokaasu sisältää alkujaan 45–75 prosenttia metaania ja 25–50 prosenttia hiilidioksidia. Jalostuksen jälkeen tuote vastaa maakaasua. Kaasun palaminen tuottaa lämpöenergiaa, hiilidioksidia ja vesihöyryä.
Kuluttajat valitsevat
Biokaasua käytetään myös kuluttajatuotteiden valmistukseen. Kauppiaat ja ruoanvalmistajat haluavat erottautua muista käyttämällä biokaasua energianlähteenä tuotteiden prosessoinnissa. Samalla tuotannossa päästään lähemmäksi suljettua kiertoa, kun biohajoavista jätteistä saadaan tuotettua valmistuksen tarvitsemaa energiaa.
– Toisen jäte on toisen raaka-aine, kiteyttää johtaja Ari Akseli Keskolta.
Kesko on alkanut hyödyntää kaupoissa syntyviä biohajoavia jätteitä biokaasun valmistuksessa. 4 000 tonnista jätettä syntyy noin 4 000 megawattitunnin verran energiaa. Tavoitteena on säästää ympäristöä ja samalla rahaa.
– Kaupallisuudessa ei ole mitään pahaa. Ei maailmaa voi pelastaa, jos se ei ole kannattavaa, Akseli sanoo.
Teksti ja kuva: Janne Luotola, Insinööriliitto