Olli Pyrhönen ja Pasi Vainikka tarkastelevat Soletair-laitosta.
Synteesikontti yhdistää vetyä ja hiilidioksidia polttoaineeksi.
Soletairin prosessi perustuu uusiutuvaan energiaan.
Insinööri-lehti

Auringosta syntyy polttoainetta

Lappeenrannassa kokeillaan teknologiaa, jolla uusiutuva sähkö voidaan muuttaa kiinteään muotoon. Koelaitoksen kehityksessä on ollut mukana muun muassa Metropolia.

Lappeenrannassa avataan tänään Soletair-niminen koelaitos, joka tuottaa aurinko- ja tuulivoiman avulla nestemäistä polttoainetta.

Sähkövirtaa käytetään elektrolyysiin, jolla tuotetaan vetyä. Samalla ilmasta kaapataan hiilidioksidia. Näistä yhdistetään synteesiprosessissa raakaöljyä, josta voidaan jalostaa bensiiniä tai dieseliä.

Synteesiprosessia muuttamalla lopputuotteena voidaan tuottaa metaania tai metanolia.
Jopa lannoitteiden ja syötäväksi tarkoitettujen proteiinien valmistaminen on mahdollista. Niiden kehittäminen ravinnoksi on kuitenkin toisen tutkimuksen heiniä.

– Jos me haluamme pitkällä aikavälillä luopua fossiilisista polttoaineista, Soletairin teknologia on huipputärkeä, sanoo kemiantekniikan opiskelija Paavo Porri.

Tutkimus luo

Porri tekee Metropoliaan lopputyötä lopputuotteen käsittelystä.

– On hienoa päästä tekemään tutkimustyötä ja työtä, jossa luodataan uusia asioita.

Ammattikorkeakoulusta on osallistunut hankkeeseen useita opiskelijoita innovaatioprojektin ja tehdassuunnittelukurssin kautta. Opiskelijat ovat ratkaisseet muun muassa lämmönsiirtoon liittyviä ongelmia ja tarkastelleet teknologian toteutettavuutta.

– Projekti avaa yhteistyöväylän VTT:n ja Metropolian välillä, mikä poikii vastedes yhteisiä projekteja, Porri uskoo.

Säilyy helposti

Soletair on teknologia, joka on kehitetty ratkaisuksi uusiutuvan energian suurimpaan ongelmaan. Koska uusiutuvan energian tuotanto heittelehtii sään mukaan, sitä pitäisi saada varastoon kulutushuippuja varten.

Soletair tuottaa kiinteää polttoainetta, joten sitä on helppo varastoida ja polttaa silloin, kun energiaa tarvitaan.

Koelaitos sijaitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteydessä. Sen kehityksessä on ollut mukana myös VTT. Laitoksen eri osia on rakennettu parin vuoden ajan.

– Tarkoituksena on näyttää, että laitteisto voidaan rakentaa konttikokoluokassa ja että se toimii, tiivistää sähkötekniikan professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Kun teknologia todetaan toimivaksi, alkaa sen kaupallinen kehitys. Tärkeintä kannattavuuden kannalta on saada prosessista kustannustehokkaampi massatuotannon avulla.

– Sama asia on ollut aurinko- ja tuulivoimankin kilpailukyvyn lähtökohta.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto
Valokuvat: Teemu Leinonen, LUT
Prosessikuva: Soletair