Insinööriliiton asiantuntijaverkosto on koonnut mietinnön ja julkaissut webinaaritallenteen digitalisaatiosta kestävän kehityksen mahdollistajana. Erilaisia esineiden internetiin kytkettäviä laitteita on niin paljon, että niiden käyttöä rajoittaa eniten mielikuvituksen puute.
– Mahdollisuuksia on nykyään hirveästi. Se, mitä loppujen lopuksi niistä käytetään, riippuu siitä, mitä ihmiset pitävät tarpeellisena, kommentoi asiantuntijaverkoston hyvinvointiryhmän jäsen Veijo Hiltula.
Hiltula osallistui toukokuun webinaariin ja siinä käytyyn keskusteluun. Hän on oululainen Nokia-taustainen tietoliikenneinsinööri, joka nykyään toimii kevytyrittäjän asemassa design for excellence -menetelmän konsulttina.
Hänen työnsä on oikeastaan esimerkki asiantuntijaverkoston tavoittelemasta kestävästä kehityksestä. Design for excellence -menetelmä optimoi tuotteiden ja palveluiden kustannuksia ja vaikutuksia koko elinkaaren ajalta. Samalla kertaa suunnitellaan tuotteen materiaalit, logistiikka, valmistus, käyttö, huolto ja hävitys.
– Menetelmään kuuluu muun muassa se, että materiaalit ovat ympäristöystävällisiä ja turvallisia, Hiltula havainnollistaa.
Mittaustekniikka optimoi
Anturit ja tietoliikenne ovat halventuneet niin paljon, että digitaalisesti voidaan automatisoida melkein mitä vain. Mahdollisuuksia on kaikkialla, missä käytetään koneita tai laitteita tai mistä löytyy asioita, joita halutaan mitata. Esimerkiksi talotekniikassa lämmityksen, valaistuksen ja ilmanvaihdon seuranta ja hallinta voidaan digitalisoida.
– Kaikki tämä voidaan tehdä etänä, ja järjestelmien toimintaa voi seurata omasta puhelimesta, Hiltula havainnollistaa.
Talotekniikan lisäksi asiantuntijaryhmä nostaa digitalisaation mahdollisuuksia esiin työelämässä. Matkustamisen ja fyysisten tapaamisten tarve vähenee etäyhteyksien ansiosta. Hyvinvointia voidaan parantaa erilaisilla liikuntaa mittaavilla laitteilla ja kunnosta huolehtimiseen taloudellisesti kannustavien ohjelmien avulla.
Digitalisaation mahdollisuuksia hypetetään paljon, vaikka välillä hehkutukselle riittää vain vähän katetta. Hiltula mainitsee tekoälyn ja autonomiset ajoneuvot esimerkkinä tekniikoista, jotka eivät ole vielä lähellekään valmiita.
Sen sijaan koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, joka on jo kehittynyt vauhdilla toimiviksi sovelluksiksi. Rutiinitoimistotöitä tehdään robottien avulla esimerkiksi Verohallinnossa ja Kelassa.
– Teollisuudessa koneoppimisella voidaan tunnistaa ja tarkastaa asioita tuotteista, ettei ihmisen enää tarvitse niitä katsoa läpi.
Insinöörejä tarvitaan Hiltusen mielestä työpaikoilla entistä enemmän esimerkiksi koneoppimisen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kummassakin tarvitaan koneiden tuottamaan tietoa ja sen analysointia.
Hyvinvointi tuottaa
Hiltula kuuluu asiantuntijaverkoston hyvinvointiryhmään. Hän muistuttaa, että yritykset pystyvät sijoittamaan ympäristöön ja hyvinvointiin silloin, kun yritykset ovat tuottavia.
– Hyvinvoinnin turvaajissa me pyrimme löytämään ratkaisuja, joilla saadaan prosesseista mahdollisimman tehokkaita niin, että samalla voimme kehittää työntekijöiden työoloja.
Asiantuntijaverkosto on aloittanut viime vuonna toimintaansa ja tuottanut muutaman mietinnön yleisistä haasteista. Maaliskuussa verkosto kartoitti työhyvinvoinnin ja -tehon lisäämisen keinoja.
Joukkoon Hiltula kaipaa lisää asiantuntijoita, jotta verkostosta kasvaisi mahdollisimman laaja-alainen. Insinööriliiton asiantuntijaverkostoon voi ilmoittautua Insinööriliiton nettisivujen ohjeilla.
Teksti: Janne Luotola
Kuva: Veijo Hiltula
Klo 10:57 muutettu: Yritykset pystyvät sijoittamaan ympäristöön ja hyvinvointiin silloin, kun yritykset ovat tuottavia. Aiemmin kohdassa luki, että yritykset pystyvät sijoittamaan ympäristöön ja hyvinvointiin, kun investoinnit ovat tuottavia.
