Suomessa yliopistoon hakevilla on mahdollisuus kouluttautua aina tohtoriksi asti, mutta ammattikorkeakoulun puolella polulta pitäisi poiketa maisterin veroisen yamk-tutkinnon jälkeen. Ammattikorkeakouluissa on herätty siihen, että tohtorikoulutukseen jatkaminen amk-puolella palvelisi maan tki-tavoitteita.
Ammattikorkeakouluissa aloittaa vuosittain opintonsa kaksinkertainen määrä opiskelijoita yliopisto-opiskelijoihin nähden. Heissä on siten määrällisesti suurempi potentiaali tuleviksi tohtoreiksi.
– Miksi meillä pitäisi olla ammattikorkeakoulujen perustutkinto ja sitten sille tulee stoppi? Sanotaanko opiskelijoille sitten, että jos haluat tohtoriksi, hyppää noille toisille kiskoille ihan muunlaiseen maailmaan? ihmettelee Centria-ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula.
Työpaikat tarvitsevat kehittäjiä
Osaajapula työmarkkinoilla vaatii jatkuvasti koulutetumpaa työvoimaa. Yritykset tarvitsevat entistä enemmän korkeasti koulutettuja, joilla on soveltavaa osaamista. Työelämää lähellä oleva tutkimus- ja kehitystyö lisäisi kotimaisen työn tuottavuutta ja kilpailukykyä, tutkijat sanovat.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen erityisasiantuntija Samuli Maksenius lisää, että tohtorien valmistumismäärät ovat olleet muutaman vuoden hienoisessa laskussa. Vain neljännes valmistuneista tohtoreista työllistyy yksityiselle sektorille.
– Saksan elinkeinoelämä on ymmärtänyt, että amk-tohtoreita tarvitaan. Yliopistojen toimintaa ei pidä sekoittaa sillä, että ne tekevät jotakin, mikä ei kuulu niiden toimenkuvaan, Maksenius sanoo.
Saksassa malli toimii
Muissa Euroopan maissa on otettu käyttöön viime vuosina erilaisia tohtorinkoulutusmalleja ammattikorkeakouluissa. Tällaisia on muun muassa Alankomaissa, Saksassa, Sveitsissä ja Portugalissa.
Vaikka Suomessa amk-tohtorinkoulutusmallia ei vielä ole, monet kotimaiset ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä erilaisten eurooppalaisten tohtorikoulutusohjelmien kanssa.
Maksenius ehdottaa Suomeen pilottihankkeita, joissa korkeakoulut kouluttaisivat tohtoreita.
Tohtoreita tarvitaan lisää
Laboren tutkimusjohtajalla Tuomas Suhosella ei ole valmista kantaa amk-tohtoreiden kouluttamiseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että tohtoreiden määrä Suomessa ei ole OECD-maiden vertailussa kovinkaan suuri työikäiseen väestöön suhteutettuna.
Suhonen varoitti myös siitä, että amk-tohtorien kouluttaminen voisi huonoimmillaan johtaa siihen, että näitä tutkintoja pidettäisiin yliopistokoulutettuja tohtoreita heikompina. Muut asiantuntijat korostivat juuri sitä, että tutkinnosta pitää tehdä tosiasiallisesti tasa-arvoinen yliopistotutkinnon kanssa.
– Työelämälähtöiselle amk-tohtorikoulutukselle voi olla tilaa ja tarvetta, mutta toteutus on syytä suunnitella niin, ettei tutkimuksen laadusta tingitä, Suhonen sanoo.
Tutkijat painottavat, että ammattikorkeakouluille on osoitettava myös varoja siihen, mikä on annettu niiden tehtäväksi. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on kehittynyt useita vuosia huonoon suuntaan suhteessa vaadittuihin valmistumismääriin.
Tutkijat pitivät puheenvuoronsa tänään Insinööriliiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Insinööriliitto ajaa amk-tohtorin tutkinnon perustamista Suomeen.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
