Asiantuntijat muuttuvat konsulteiksi

Yhä useamman yrityksen tuotteet tai palvelut ovat niin monimutkaisia, että niihin tarvitaan eri alojen osaajia. Kaikkia ei todennäköisesti ole omassa firmassa, vaan osaamista täytyy ostaa ulkopuolelta. Tämä onnistuu pian yksinkertaisen digialustan kautta.

– Me lähdemme liikkeelle siitä, mistä on kysyntää mutta mitä on vaikea hankkia: korkean teknologian osaamisesta, jota yrityksillä ei ole mahdollisuuksia tai varaa palkata ja kehittää itse, selittää Intunexin toimitusjohtaja Janne Ruohisto.

Intunex pilotoi kesällä Skillhive-bottia, joka välittää asiantuntijatyötä myyjältä ostajalle. Testi oli yksi valtioneuvoston kanslian ja suomalaisen kokeilijayhteisön lanseeraaman Kokeilun paikka -tekoälysivuston kokeiluista.

Palvelu lanseerataan näiltä näkymin alkuvuodesta.

Botti toimii parhaiten

Skillhive rakennettiin kokeilussa Facebook-botiksi, eli sen kanssa pystyi keskustelemaan kirjoittamalla samalla tavalla kuin ihmiskäyttäjien kanssa. Käyttöliittymä on yksinkertainen, ja jokainen Facebook-käyttäjä osaa käyttää sitä jo valmiiksi.

Botin takana on Intunexin oma tietokanta, jota on alussa koottu käsin. Myöhemmin yritykset voivat vapaasti ilmoittaa sinne omaa osaamistaan, ja tietokanta kasvaa. Tietokannassa on nyt noin 5 000 käyttäjää ja satakunta osaajaa.

Palvelu tarjoaa mahdollisuuden tuoda ja viedä osaamista ilman, että suomalaisen tarvitsisi muuttaa ulkomaille tai yritysten pitäisi houkutella osaajia Suomeen. Ruohisto uskoo, että markkinoiden avautuminen hyödyttäisi suomalaisia.

– Paras juttu olisi se, että suomalaiselle huippuosaamiselle löytyisi markkinat maailmalta.

Kun apua tarvitseva henkilö on löytänyt sopivan palveluntarjoajan, hän voi tilata tältä konsultointia nappia painamalla. Lasku lähtee tilattujen tuntien mukaan, kiinteän summan tai muuten etukäteen sovitun hinnan perusteella ostajalle. Palvelu tapahtuu sopimuksen mukaan esimerkiksi etäyhteydellä järjestetyllä palaverilla.

Potentiaalisia konsultointia tarjoavia yrityksiä voisivat olla esimerkiksi erilaiset julkiset tutkimusorganisaatiot, kuten VTT. Kun tutkimusta tehdään bisnesorientoituneesti ja julkinen rahoitus on vähentynyt, kannusteet myydä markkinoille osaamista ovat suuret.

– Kyllä ovia kannattaa käydä koputtelemassa, Ruohisto sanoo.

Alustaan on sisäänrakennettu vertaisarviointi. Sekä ostaja että myyjä arvostelevat toisensa, mikä takaa, että osaamisen myyjät tekevät parhaansa.

Skillhiven toimintamalli on, että osaamisen myyjältä veloitetaan 15 prosenttia myynnistä. Ostajalle kauppa on ilmainen. Myös osaamisen ilmoittaminen botin kautta on ilmaista.

Kilpailukiellot jäävät historiaan

Palkansaajat on Skillhiven bisnesmallissa rajattu ensivaiheessa pois. Myöhemmin myös työsuhteiset voivat tarjota osaamistaan organisaationsa ulkopuolelle. Tämä tietysti on kiinni siitä, että työnantaja näkee hyötyvänsä osaamisen myymisestä ulospäin.

– Valtaosalla on työsopimuksessa kilpailukielto. Mutta ne yritykset, jotka oivaltavat mahdollisuuden, antavat työntekijöidensä tuoda osaamistaan esiin, Ruohisto sanoo.

Erilaiset yhdistelmät työsuhteen ja yrittäjyyden välillä näyttävät yleistyvän. Ruohisto ennustaa, että monet toimivat perinteisen työsuhteen ohella yrittäjinä tai jopa lyhentävät työaikaansa sivubisneksiä varten. Kokonaan oma joukkonsa ovat ne, joilla perinteistä työsuhdetta ei ole, vaan jotka elävät pelkillä satunnaisilla tilauksilla ja yritystunnuksella.

– Se lisääntyy, että tehdään useammalle työnantajalle töitä omissa ja työnantajan nimissä. En näe kuitenkaan, että pysyvät työsuhteet olisivat katoamassa, Ruohisto ennustaa.

Perinteisten työpaikkojen säilymisen varmistaa niiden tarjoama varmuus. Alustatalouden kautta syntyvät työpaikat ovat tavallisesti epävarmoja ja hajanaisia.

– Asuntolainan maksaminen on vaikeaa, jos elää keikkatyöllä. Ihmiset tarvitsevat turvaverkkoa, Ruohisto myöntää.