Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä esittää tänään Teollisuuden palkansaajien TP:n julkaisemassa Edistys-raportissa, että politiikkatoimien jälkiarviointi otetaan kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekoa.
Hallituksen päätösten seurausten ennakkoarviointi on jo osa lainsäädäntöprosessia. Tutkijat pyrkivät lisäämään prosessiin vaikutusten jälkikäteisen arvioinnin.
– Amazon tekee liiketoimintaansa liittyvät päätökset pitkälti kuluttajista ja tuottajista kertyvän datan pohjalta. Digitalisaation ajatus pitää ottaa käyttöön myös julkisessa päätöksenteossa, vertaa Aalto-yliopiston talousinstituutin toiminnanjohtaja Oskari Nokso-Koivisto.
Nokso-Koivisto pitää Amazonin tapaa kerätä ja käyttää tietoa esimerkillisen tehokkaana. Verkkokauppa seuraa jatkuvasti, miten kuluttajat toimivat sen sivuilla, ja tarjoaa sen perusteella heille mahdollisimman houkuttelevia tuotteita juuri sopivaan hintaan.
– Yrityksessä päätökset tehdään yrityksen etu mielessä ja julkishallinnossa yleisen edun näkökulmasta, mutta päätöksenteko sinänsä voisi myös julkisilla toimijoilla perustua vahvemmin tietoon päätösten vaikutuksista.
Ennakointi tukee lainvalmistelua
Vaikutusten systemaattinen arviointi voi Nokso-Koiviston mukaan auttaa tulevaa hallitusta esimerkiksi erilaisten koulutuskysymysten, kuten aikuiskoulutuskysymyksen ja työvoimapolitiikan päätösten teossa.
Raportti esittää, että jo lainsäädännön valmistelussa määritellään, mitä lailla halutaan saavuttaa ja miten sitä voidaan mitata. Tämä helpottaa tiedon keräämistä ja verrokkiryhmien muodostamista. Verrokkiryhmien avulla vaikuttavuutta voidaan arvioida luotettavasti jälkikäteen.
– Säätytalolla mietitään ilmeisesti parhaillaan, pitäisikö aktiivimalli peruuttaa. Koska luotettavaa vaikutusarviointia ei ole, valitettavan heikosti tiedetään, onko se vai eikö se ole toiminut, Nokso-Koivisto havainnollistaa.
Vaikuttavuus mitataan vertaamalla toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden käytöksen muutosta vastaavanlaisten toimenpiteiden ulkopuolelle jääneiden henkilöiden käytöksen mahdolliseen muutokseen. Jos tutkimusryhmä ja verrokkiryhmä käyttäytyvät eri tavalla, laki on vaikuttanut heidän toimintaansa.
Tieto hyödyttää päättäjiä
Lakien kaikkia vaikutuksia ei voi mitata helposti, mutta osa päätöksistä vaikuttaa asioihin, joita mitataan jo valmiiksi. Tutkijat toteavat, että tällaisissa tapauksissa tiedon hyödyntäminen vaikutusten arviointiin ei lisää kohtuuttomasti työmäärää.
– Viesti Säätytaloon poliitikoille ja virkamiehille on se, että vaikuttavuusarvio ei ole rasite vaan työkalu, joka auttaa heitä siinä, mitä he haluavat tehdä, painottaa Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen professori Otto Toivanen.
Tiedon keruu jää tutkijoiden esityksessä avoimeksi. Toivanen pitää mahdollisena, että tietoa keräävät ja käyttävät kaikki tahot: talon sisäiset työntekijät, yliopiston tutkijat ja yksityisen puolen tutkijat. Näin tuloksista tulee samalla läpinäkyviä ja uskottavia.
Teksti ja kuvat: Janne Luotola
